Rodullisesti ja uskonnollisesti motivoituneet väkivallanteot ovat lisääntyneet Britanniassa tasaisesti jo muutaman vuoden ajan. Lontoon pommi-iskujen jälkeen uskonnollinen viha kuitenkin nousi huippuunsa ja lähinnä muslimeihin kohdistuvat rikokset kuusinkertaistuivat.
Lontoon poliisin mukaan heinäkuun seitsemännen päivän jälkeen seuranneiden kolmen viikon aikana kaupungissa tapahtui 269 uskonnollisiin motiiveihin perustunutta rikosta. Samaan aikaan viime vuonna niitä oli vain 40.
Vaikka useimmiten kyse oli vain sanallisista solvauksista, lievistä uhkailuista tai tönäisyistä, niin joukkoon mahtui myös vakavampia tekoja. Etenkin moskeijoihin ja muuhun muslimiomaisuuteen kohdistunut ilkivalta nostattaa tunteita. Useimmiten näiden rikosten tekijät ovat valkoisia brittejä ja kohteet etupäässä muslimeja.
Poliisin mukaan nuoret muslimit ovat nyt vihaisempia kuin koskaan, vaikka ylivoimainen enemmistö heistä tuomitseekin terroriteot. Irakin sodalle heidän joukostaan on kuitenkin vaikeampaa löytää ymmärrystä ja valtaväestön epäilyjen kohteeksi joutuminen tekee monen elämästä epämiellyttävän.
Uskonnollisen vihan ilmaukset eivät rajoitu pelkästään Lontooseen, jossa terroriteot tapahtuivat. Myös Pohjois-Englannissa sijaitsevan Yorkshiren maakunnan poliisi kertoo, että uskonnollisiin syihin perustuneet rikokset kaksinkertaistuivat heinäkuussa. Monet Lontoon pommittajista asuivat Yorkshiressa.
Laajat
vaikutukset
Brittiläinen rikosten uhreiksi joutuvia auttava hyväntekeväisyysjärjestö Victim Support aikoo selvittää uskonnollisen vihan vaikutuksia ja ilmiön laajuutta. Järjestön mukaan rotuun ja uskontoon perustuvat rikokset ovat lisääntyneet tasaisesti jo useamman vuoden ajan.
Vuonna 2002 järjestö auttoi alle 21 000:ta rotu- ja uskontovihan uhria. Viime vuonna yhteydenottoja oli jo 22 000. Erityisesti uskonnollisesti motivoituneiden väkivallantekojen osuus kasvaa, kun rotuun perustuvat rikokset ovat jonkin verran vähentyneet.
Myös Victim Supportin tilastot paljastavat ison uskonnollisen vihan piikin Lontoon pommi-iskujen jälkeen. Heinäkuun kolmen viimeisen viikon aikana järjestö sai 273 yhteydenottoa uskontonsa vuoksi häirityiksi tulleilta ihmisiltä, kun viime vuonna samaan aikaan niitä oli vain 41.
Järjestön tiedottaja Peter Dunn puhuu viharikoksista, kun hän viittaa uskonnollisesti ja rodullisesti motivoituneisiin tekoihin. Hänen mukaansa viharikoksilla on laajat vaikutukset, jotka tuntuvat uhrien lisäksi heidän yhteisöissään.
Monta kulttuuria,
yksi valtio
Britannian muslimit arvostavat muuta väestöä enemmän monikulttuurisuutta, mutta samalla he asettavat maan kansalaisille tiukkoja lojaalisuus- ja kansalaistaitovaatimuksia. Tämä käy ilmi mielipidemittauslaitos MORIn tekemästä kyselystä.
Kaikista briteistä 62 prosenttia katsoo monikulttuurisuuden rikastuttavan Britanniaa ja tekevän siitä hyvän paikan elää. Yhdeksän kymmenestä muslimista on tätä mieltä. Vain alle kymmenesosa heistä pitää monikulttuurisuutta uhkana, mutta koko väestöstä sitä pelkää peräti kolmasosa.
Kuitenkin muuta väestöä useammat muslimit toivovat, että heidän jumalanpalveluksensa pidettäisiin englanniksi. Monissa perheissä Britanniassa syntyneet lapset kommunikoivat ainoastaan englanniksi.
Muslimien mielestä kaikkien kansalaisuutta hakevien pitäisi osata englantia, pitää Britanniaa ensisijaisena kotimaanaan, olla uskollisia brittilipulle ja kuningattarelle, arvostaa maan instituutioita ja pitää naisia tasa-arvoisina. Näissä vaatimuksissaan he ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin muutkin kansalaiset.
