Tänään, niin kuin ennenkin monissa sodissa, ovat vastakkain valtiot, joissa harjoitetaan vastakkaisia uskontoja.
Niin kuin tiedetään islam ja kristinusko hylkivät toisiaan, kummatkin ovat toistensa mielestä vääräuskoisia. Kun uskonkiistoihin lisätään vielä politiikka ja laajentumispyrkimykset, se tarkoittaa sotia, joissa kansalla ei välttämättä ole sananvaltaa.
Ruumiita tulee väistämättä, kun vaihtoehdot ovat, että joko kuolet rintamalla tai teloituskomppanian edessä. Tällaisia ovat uskonnot eivät pahemmin armahda.
Voisi melkein sanoa, että "jumala armahtaa mutta uskovaiset eivät". Islamistit tunnetaan fanaattisina uskonnon puolesta taistelevina uskonsotureina elikkä he käytännössä kannattelevat uskonnollista ylimystöä.
Uskonnon varjolla ovat ottaneet itselle etuoikeuksia, mikä tarkoittaa myös makeaa elämää, ja tällaisestahan ei taistelematta luovuta.
Fanaattisia ovat olleet myös kristinuskon armeijat, kun riehuivat aikoinaan Euroopassa käännyttämässä pakanoita tyyliin "usko tai kuole". Puoli piti valita heti ennen kuin kaula katkeaa.
Timo Pussinen
Haukipudas