Kärppien rynnistys kevään liigafinaaliin on niin uskomaton saavutus, että se tuntuu melkein järjenvastaiselta. Eihän Kärpillä pitänyt olla välierissä paljonkaan sananvaltaa. Joukkuehan oli JYPin uuvuttamattamana jo valmiiksi puhki.
Logiikka, järki ja realismi leijailivat romukoppaan, kun pohjoinen puhuri päästi arktisen voimansa valloilleen. Kärpät nöyryytti narreja niin että tuntuu.
Finaalipaikka, joka "tietenkin" Jokereille kuului, onkin nyt Kärppien omaisuutta. Pääkaupunkiseudulla kansa on luonnollisesti sitä mieltä, että Kärpät pääsi finaaleihin oikeusmurhan avustamana. Iltapäivälehtien mielestä Kärpät pelastui tuolla kiistellyllä maalilla.
Nyt kaikki tuntuvat unohtavan, että jos tuo maali olisi hylätty, Kärpät olisi voinut tehdä voittomaalin jostain muusta tilanteesta. Eikä kukaan ole nostanut metakkaa sitä, miksi Petr Tenkratin jatkoaikamali hylättiin Oulussa. Sehän oli täysosumana paljon selvempi, kuin Juntusen nimiin merkitty ratkaiseva osuma.
Kärpät nousi finaaleihin maksimaalisen fyysisen rasituksen kautta. Otteluita puoli- ja välierissä kertyi täysi tusina, joista viidessä joukkue joutui pelaamaan nurkkaan ahdistettuna selkä selkää vasten. Suuri ansio Kärppien menestykselle lankeaa toki pelaajille itselleen, mutta myös valmennusjohdolle, ja fysiikkavalmentaja Janne Vikeväiselle.
Entisenä 10-ottelijana Vikeväinen on tehnyt niin laadukkaan ja optimaalisen harjoitusohjelman, että Jokerien saama ylimääräinen viikon lepo ei noussut välieräsarjassa avainasemaan.
Kärpät jaksoi painaa loppuun saakka - ja painaa Jokerit jäänrakoon. Uskomaton suoritus, mutta onko se sittenkään jymy-yllätys...
Viimeiset kolme viikkoa kaikki asianosaiset jääkiekkoihmiset ovat julistaneet kuin yhdestä suusta, että fysiikka ja jaksaminen ovat toki merkittäviä elementtejä, mutta ratkaisuhetkillä tärkein aines on henkinen kapasiteetti.
Ilman suurta kärpän muotoista sydäntä moinen sankaruus ei olisi ollut mahdollista.
Kun miettii narrileirin tappion syytä, tulee kysyneeksi, oliko Jokerien sydän riittävän vahvasti leikissä mukana. Raimo Summanen siirtyy kauden jälkeen uusiin, entistä haasteellisimpiin tehtäviin A-maajoukkueen päävalmentajaksi, ja pelaajat leviävät uusiin osoitteisiin ympäri maailmaa kuka minnekin.
Pelaajien sitoutuneisuus muukalaislegioonan lainalaisuuksiin ei sitten ollut riittävän kova. Putoaminen pronssiotteluun on kammottava isku Jokereille ja sen imagolle. Onhan se organisaatio, jolle kelpaa vain paras.
Ensi kaudella on Hannu Jortikan vuoro kokeilla, kuinka pitkälle kevääseen narri nauraa.
Kärpät taas on joukkue, joka on niittänyt mainetta loistavasta juniorityöstä, joka tuottaa erinomaisia yksilöitä aina kansainväliselle tasolle saakka. Pohjoissuomalaisena seurana Kärpät on aina ollut ylpeä oman kylän pojista, joille pyritään raivaamaan menestysjunassa tilaa.
Nytkin aikamoinen osa pelaajista on parkaissut päivänvaloon Oulussa.
Oulu on osaajien kaupunki, josta voi etelän mieskin käydä ammentamassa lisää oppia.
Oulusta oon ja kehtaan sen myös Helsingissä sanua.
JOUKO VUORJOKI
jouko.vuorjoki@kaleva.fi