"Täällä tulee ajatuksia. Kiipeän tänne usein", pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoo virka-asuntonsa Kesärannan tornissa.
Ylhäältä näkee paitsi kauas myös korkealle. Vanhanen tähtää täysillä maalisvaalien jälkeisen hallituksenkin pääministeriksi.
"Tässä on vielä paljon tekemistä ja mielessä monta hanketta, joten muutama vuosi vielä pitäisi jatkaa. Ilman muuta lähden eduskuntavaaleihin hakemaan jatkokautta", Vanhanen sanoo.
Hän kiistää, että valta olisi kihahtanut päähän. "Ei, mutta olen tehnyt pääministerin tehtävää koko sydämellä. Jos ihmiset kokevat, että olen onnistunut hoitamaan asiat tasapuolisesti, odotan sen saavan vaaleissa vastakaikua. Se on ainoa paikka, missä tässä työssä onnistuminen mitataan."
Omaa asemaansa vaalitulokseen Vanhanen ei muuten sido. "En lähde siitä mitään täsmällisiä rajoja arvioimaan. Onnistumistani mittaa se, voinko jatkaa pääministerinä. Sen rinnalla kaikki muut testit ovat omasta näkökulmastani toisarvoisia", sanoo Vanhanen. Keskustan puoluekokous taputtaa hänet Oulussa ensi lauantaina yksimielisesti jatkamaan puolueen puheenjohtajana.
Ehtiikö Vanhasen sydän lyödä edes paria välilyöntiä keskustalle? Hallituskin kun jää vähemmälle, kun Suomi toimii heinäkuusta vuoden loppuun EU:n puheenjohtajamaana ja Vanhasesta tulee herra Eurooppa.
Vanhanen vakuuttaa, että viimeisen sanan puolueessa sanoo aina puheenjohtaja. Sijaispuheenjohtajuuteen ei turvauduta.
Kysymyksen kuuluuko kiireisen miehen yksityisrintamalle mitään uutta Vanhanen sivuuttaa naureskellen: "Saahan sitä kysyä, mutta en vastaa. Se menee yksityisyyden puolelle."
Vastausta siivittää muikea hymy.
Tumma Susan toteaa Seitsemän päivää -lehdessä, että rakkaudestahan tässä on kyse. Vanhanen ei asiaa kommentoi.
"Haastaja olisi ollut itselleni tärkeä"
Haastajaa Vanhaselle ei puoluekokouksessa tullut, vaikka hän sitä huhuili.
Vaikka suosioluvut pääministerigallupeissa ovat pysyneet poikkeuksellisen korkealla, omista joukoista on kuulunut tyytymättömyyden nurinaakin. Varsinkin presidentinvaalien jälkeen moitittiin, ettei puolueen johtamiseen ja kentän kiertämiseen ole riittänyt aikaa ja että asioita on ajettu kenttä sivuuttaen. Mustia varpaita jäi keskustan kuntapäättäjille, joille hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistus tupsahti ilmoitusasiana.
Kukaan ei kuitenkaan lähtenyt haastamaan Vanhasta, sillä häviö olisi ollut selvä jo etukäteen. Vanhasen mukaan haastaja olisi ollut hyvä hänen itsensä kannalta.
"Sain puheenjohtajan tehtävän poikkeustilanteessa. En kuvittele olevani kritiikitön. Presidentinvaalit osoittivat, että keskustassakin on paljon sellaisia, jotka eivät minua hyväksy. Itse asiassa hyväksymisaste on muissa väestöpiireissä korkeampi. Siksi yksiselitteinen äänestämisen kautta tuleva valtakirja on selvempi kuin muodollinen yksimielisyys. Se jättää aina mahdollisuuden ollakin toista mieltä. Jos olisi ollut haastaja, kritiikki olisi aidosti purkautunut."
Vanhanen lisää, että toki hän on hiljaa mielessään tyytyväinen, että jatko tulee yksimielisesti.
Kun puolueen johtoviisikko Oulussa on valittu laaditaan sisäistä työskentelyä varten työnjako, mutta puoluetta johtaa Vanhanen itse. Hän korostaa, että kyse ei ole kuin puolen vuoden mittaisesta välijaksosta.
Hallituksessakin asiat on Vanhasen mukaan suunniteltu niin, että loppuvuodesta voidaan keskittyä Euroopan johtamiseen. Sama käy hänen mukaansa keskustassakin.
"Me molemmat varapuheenjohtaja Paula Lehtomäen kanssa johdamme syyskauden unionia ja se on kunniakas tehtävä", Vanhanen toteaa.
Tästä huolimatta keskustan sananvalta säilyy puheenjohtajalla. "Keskustan korkein ääni on kaikissa tilanteissa puheenjohtaja. Kukaan muu ei ota poliittisiin kysymyksiin varsinkaan uusia kantoja konsultoimatta puheenjohtajaa", Vanhanen tekee selväksi.
Puoluesihteeriehdokkaisiin hän ei ota kantaa. Vanhanen tyytyy toteamaan, että ehdokkaat ja heidän kokemustaustansa ovat erilaisia ja puoluekokous tekee valinnan.
Keskustan linjaa ei puoluesihteerivaalissa Vanhasen mukaan testata, saati valita. Muilta osin puoluesihteerin tuleva rooli riippuu hänen mukaansa siitä valitaanko Mikko Alkio vai Jarmo Korhonen.
Uudistuskyky
kaiken a ja o
Matti Vanhanen sanoo katsovansa hyvin luottavaisesti keskustan tulevaisuuteen, kunhan puolue säilyttää kykynsä uudistaa Suomea.
"Nimenomaan keskusta ei saa jäädä olemassa olevan vangiksi. Jos keskustasta tulisi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta konservatiivinen, paikallaan pysyvä, meille kävisi huonosti. Voi olla, että muille se sallitaan, mutta meille kävisi heikosti", Vanhanen sanoo.
Hänen mukaansa keskustan menestyksen avain on ollut se, että puolue on kyennyt aika ajoin uudistumaan voimakkaasti ja löytämään itselleen uuden tehtävän. Kansallinen eheyttäminen, uusi ulkopolitiikka, aluepolitiikka, maakuntayliopistot, SDP:n kanssa rakennettu hyvinvointimalli, Vanhanen luettelee.
Hänen mukaansa näin on pystyttävä jatkamaan, vaikka se vaatii aina omiin perinteisiin jonkin uuden kehittämistä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Vanhanen toteaa, että se olisi ollut pakko käynnistää parin vuoden kuluttua.
"Punamultapohjan, joka nämä palvelurakenteet on luonut, pitää pystyä myös uudistamaan ne luottamusta herättävällä tavalla ja niin, että luodaan edellytyksiä hyvinvointimallin jatkamiselle."
Vanhasen mukaan puitelaki myös annetaan. Hän myöntää, että olisi ollut helpompaa lykätä uudistus yli eduskuntavaalien. "Siinä olisi menetetty kaksi vuotta. Olisi ollut vastuutonta siirtää pallo eteenpäin", Vanhanen sanoo ja myöntää, että hanke laitettiin "vähän shokinomaisesti liikkeelle" - tarkoituksella. Hän korostaa, että vähintään yhtä tärkeää kuin hallituksen muodolliset päätökset on prosessi itse. "Nyt on pantu sammaloituva kivi pyörimään. "
Satavuotiaan
parhaita aikoja
Keskustan sisäinen tila on Vanhasen mielestä suhteellisen rauhallinen, vaikka pitkän oppositiokauden jälkeen odotukset olivat korkealla eikä hallitus ole pystynyt kaikkeen vastaamaan.
Vanhanen neuvoo tutkailemaan pitempään perspektiiviin kuin hetken päiväperhoihin.
"Puolueita kannattaa katsella muutaman kymmenen vuoden perspektiivillä. Me elämme yhtä puolueen historian parhaimmista ajoista. 24 prosentin tasolla oleva kannatus on poikkeuksellista etenkin kun ollaan päähallitusvastuussa."
Vanhanen muistuttaa, kuinka 1970-luvulla ilkuttiin keskustan olevan auringonlaskun puolue. "Väitettiin, että elinkeinorakenteen muutoksen myötä keskusta automaattisesti supistuu marginaali-ilmiöksi. Moni näin kirjoittaneista osallistuu yhä aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta kukaan ei ole tehnyt itsetilitystä siihen, mikä meni ennusteessa pahasti pieleen."
Pääkilpailijat ovat Vanhasen mukaan sen sijaan muuttuneet paljon. "Vasemmistopuolueet ovat joutuneet luopumaan sosialismista, keskeisimmästä aatteellisesta tavoitteesta. Jäljelle on jäänyt yhteiskuntakeskeisyys. Oikeiston kohdalla ei ole oikeastaan edistystä tapahtunut. Kannatus pyörii suurin piirtein entisellään, vaikka yleisempi eurooppalainen kehitys olisi saattanut antaa johonkin muuhun mahdollisuutta."
Syy tähän kaikkeen on Vanhasesta selvä: "Miksi Suomessa sattuu olemaan keskusta. Olemme saaneet kannatusta laajasta keskiluokasta. Keskusta edustaa kannattajakunnaltaan ehkä aidoimmillaan suomalaista valtaenemmistöä. Sata vuotta sittenkin edustimme sen ajan valtaenemmistöä, joka oli silloin viljelijä- ja maaseutuväestöä", Vanhanen sanoo.
Keskustajohtaja on varma siitä, että puolueen eduskuntavaalispurtti ehditään tehdä ensi vuoden alusta.