Ankara poliittinen vääntö Oulun kaupungin luottamustehtävien ykköspaikoista saattoi jättää säröjä erityisesti kokoomuksen sielunelämään, mutta ryhmän neuvottelijana toiminut eversti evp. Reijo Sallinen uskoo tulevaisuuteen katsovana ihmisenä Oulun asioita hoidettavan jatkossakin vastuullisesti. Sallinen ainakaan ei jää tuijottamaan peruutuspeiliin.
"Kuntapolitiikassa kun ei voi tehdä varsinaista oppositiopolitiikkaa, vaan asiat on pystyttävä ratkaisemaan niiden sisällön pohjalta."
Samalla linjalla ovat myös neuvotteluihin osallistuneet rovastit Matti Pikkarainen (kesk.) ja Heikki Keränen (sd.).
"Uskon, että valituksi tuli oululaisia, jotka ymmärtävät sen suuren vastuun, mikä heillä on sekä kaupungin talouden että kuntalaisia koskettavien toimintojensa turvaamisessa. Oulua kehitetään myös tulevaisuudessa yhteisen hengen vallitessa", Pikkarainen arvioi.
"Konsensus ja vankka visio Oulusta kasvukeskuksena ovat avainsanat", Keränen säestää.
Värikkäät
neuvottelut
Kolmen viikon luottamustehtävien jakoa koskevissa neuvotteluissa Matti Pikkarainen ja Heikki Keränen pokkasivat puolueilleen Oulun ykköspaikat. Pikkaraisen keskusta sai kaupunginvaltuuston ja Keräsen SDP kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden.
Kunnallispolitiikan "kuumimmalla" ryhmällä kokoomuksella olivat kovat odotukset vaalivoiton jälkeen tulevasta vallanjaosta. Puolue on ollut hyvin esillä paitsi sensaatiolehden Seiskan palstoilla niin sen takia, että Oulun kokoomuksesta on todellista tunkua seuraaviin eduskuntavaaleihin. Esko Kurvinen, Suvi Lindén, Lyly Rajala ja Tuulikki Ukkola kyttäsivät saamatta jääneitä ykköspaikkoja. Se vaati kokoomukselta vuorokauden sulattelua.
Oulun neuvotteluissa ensimmäisen liikkeen teki kokoomus hakemalla yhteistyötä kristillisdemokraattien kanssa ja ilmoittamalla "olevansa suurin". Idean sanotaan olleen Lindénin. Ilmoitus annettiin julki 14. marraskuuta neuvotteluissa.
"Keskeisin ratkaisu oli ensimmäinen sunnuntai, jolloin kokoomus ilmoitti liittonsa kristillisdemokraattien kanssa. Tuolloin muut tulivat omilla paikoilla, mutta kokoomus pyrki muiluttamaan keskustan avoliitollaan kristillisdemokraattien kanssa", Matti Pikkarainen tulkitsee. Kokoomuksella on 15 ja kristillisdemokraateilla kaksi valtuutettua, kun keskusta sai vaaleissa 16 valtuutettua.
Pikkarainen kiistää, että esimerkiksi Keränen ja hän olisivat olleet neuvottelujen todellisia ratkaisijoita etukäteen. "Kokoomuksen linjauksen jälkeen neljä muuta (keskusta, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät) totesivat, että nyt yksi potkii yli aisan eikä tule omilla valtuustopaikoillaan."
Reijo Sallisen näkemys on, että "tekniset vaaliliitot" SDP 12, vasemmistoliitto 12 ja vihreät 10 eli yhteensä 34 valtuutettua höystettynä punamullalla kaikkiaan 50 valtuutettua olivat olemassa jo ennen kuin varsinaisiin neuvotteluihin lähdettiin.
Tuo Sallisen tarkoittama yhteenliittymä oli lyöty pöytään lopulta 21. marraskuuta eli toisella neuvottelukierroksella. "Kokoomuskin tunnusteli erilaisia yhteistyökuvioita. Vaikka ymmärrystä oli, niin ne eivät johtaneet mihinkään suuriin liittoutumiin. Demarien onnistui ajaa kaksilla vankkureilla", Sallinen arvioi.
Vaalituloksesta
pidettiin kiinni
SDP:n Heikki Keränen pitää kiinni siitä, että neuvottelujen tulos rakentui vaalien tulokselle. "Yllättäen valtuuston voimasuhteet olivat keikahtaneet vasemmalle. Tämän jälkeen välkkyi esillä mahdollisuus lopputulemasta, jossa luottamushenkilöpaikat olisi jaettu tästä tosiasiasta lähtien. Mitään sopimusta kepun ja SDP:n välillä ei ollut ennen vaaleja eikä vaalien jälkeen. SDP oli punavihreän ryhmittymän suurin."
Myös Pikkarainen torjuu väitteet keskustan ja SDP:n sopimuksen olemassaolosta. Ratkaisevaa oli vasemmiston ja vihreiden 34-33 etu porvaripuolueisiin nähden.
"Tosi asiahan on se, että läpi poliittisen historian meillä on sosialistinen ja ei-sosialistinen puoli ja nyt toisen vaakakuppi oli hieman painavampi. Näin toinen ykkönen oli luonnollista kuulua heille. Toinen oli taas luonnollisesti toisen puolen suurimman paikka". Pikkarainen perustelee, miksi SDP sai kaupunginhallituksen ja keskusta valtuuston puheenjohtajuuden.
Keränen näkee Pikkaraisen esiin nostaman jaon yhteistyötarjouksena vasemmistopuolueilta ja vihreiltä. "Tärkeimpien puheenjohtajien jako salin molempiin päihin oli itse asiassa avaus konsensukselle nyt ja tulevaisuudessa. On tietenkin seuraavan vaalikauden politiikan asia, nähdäänkö se jatkossa hyväksi toimintatavaksi vai palataanko suurimpien otto-oikeuteen."
"Punavihreiden ja kepun akseli on yhdistelmä tästä. Puheenjohtaja salin molemmille reunoille ja suurimmille. Yksinkertainen ratkaisu, pelkkää matematiikka", Keränen todistaa.
Kaikki pelasivat
peliä pussiinsa
Kokoomuksen Reijo Sallinen ei näe neuvottelujen edenneen ihan konsensushengessä. "Kyllähän tällainen pelaaminen ja konsensusta tavoittelematon prosessi jättää jälkensä."
Sallisen mukaan kokoomuksen 28. marraskuuta pyytämä vuorokauden aikalisä johtui siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kokoomuksen ryhmä pystynyt vielä sunnuntaina tekemään päätöstä. Ryhmän jäsenten toiveet ja odotukset eivät vastanneet elettävää todellisuutta. "Kyllä neuvottelijat tiesivät koko ajan, missä mennään. Pyristelystä ei ollut kyse. Maanantaina ryhmän sisällä käyty prosessi nähdäkseni yhdisti sekä kiinteytti ryhmää ja sen toimintaa oleellisesti. Lopulta hyväksymispäätös oli lähes yksimielinen."
Kokoomus lähetti vielä keskiviikkona tiedotteen, jossa se kiisti solmineensa minkäänlaista vaaliliittoa neuvotteluihin toisin kuin muut ryhmät. "Vaaliliitostaan huolimatta kokoomus joutui toteamaan, että paikat jaettiin neuvotteluissa muilla perusteilla. Vaikka neuvottelutulos ei vastannutkaan ryhmän kaikkia tavoitteita, kokoomus on edelleenkin rakentamassa Oulusta menestyvää ja elinvoimaista kaupunkia vastuullisena ja yhteistyökykyisenä puolueena", kokoomus tiedotti.
Pikkarainen, Keränen ja Sallinen ovat yhtä mieltä siitä, ettei neuvottelujen kulkuun vaikuttanut mitenkään se, että niitä veti valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Ritva Kitinoja (sd.) eikä politiikasta syrjään jättäytynyt puheenjohtaja Jorma Yypänaho (kok.).
"Kitinoja selvisi tehtävästään varsin tyylikkäästi. En usko, että Yypänahon rooli olisi oleellisesti vaikuttanut lopputulokseen", Sallinen arvioi. Pikkarainen vahvistaa Kitinojan vetäneen neuvottelut "todella tyylillä ja neutraalisti".
Päätökset populismia
tärkeämpiä
Heikki Keränen ei usko, että neuvottelujen kulusta jäisi pitkäaikainen arpi puolueiden väliseen yhteistyöhön. "Oululainen yhteistyö nousee. Poliittinen kokemus ja tosiasioiden tunnustaminen voittavat. Populismille ei viime kädessä ole sijaa päätöksenteossa."'
"Jaot ovat aina tunteita herättäviä asioita, erityisesti mediassa. Nyt on sopimus tehty ja tästä lähdetään eteenpäin. Toki voi olla joissain uusissa piireissä intoa irrotella, mutta toivottavasti ymmärrys Oulun kokonaisedusta tulee voittajaksi", Matti Pikkarainen näkee.
Reijo Sallinen ihmettelee vielä neuvottelujen jälkeistä keskustalaisen lehdistön kaunaiseksi jäänyttä kirjoittelua, jossa kokoomuksen asioita kaivellaan "vihamielisessä hengessä", kun muut saavat olla rauhassa.
Kolmikko ei epäile hetkeäkään, etteikö ensi vuosi Oulun 400-vuotisjuhlavuosi onnistuisi. Oululaisissa tunteita herättäviksi keskustelun aiheiksi tulevalle valtuustokaudelle herrat listaavat sosiaalikysymyksistä erityisesti vanhustenhuollon, mutta puhetta riittää kaupungin taloudesta, kallioparkista ja jätteenpoltosta.