Kansainvälisesti toimivat yritykset Oulun seudulla eivät näe tarvetta erityisesti valmistautua lintuinfluenssaan. Liiketoimintariskejä taas tuskin voidaan edes kuvitella maailmanlaajuisen pandemian varalta.
"Kyllä näitä mietitty on, mutta toistaiseksi ei ole ruvettu mihinkään toimenpiteisiin", kertoo toimitusjohtaja Mika Kari PKC Groupista. "Meillä kuitenkin matkustetaan Venäjällä ja Brasiliassa, Kiinassa tosin vielä kohtalaisen vähän."
"Emme ole nähneet sitä liiketoimintariskinä tässä vaiheessa. Toki näitä asioita aina seurataan", Kari vakuuttaa.
Kaukoitään tai Turkkiin suunnataan sen verran harvoin, ettei erikoistoimenpiteitä pidetä tarpeellisina. Jo sarsin osalta kuitenkin tilannetta tutkittiin heti tarkemmin, jos matka vei tartuntaseudulle.
Kaukana hysteriasta
"Melko kaukaiselta tuntuu", arvioi Betametin toimitusjohtaja Juhani Blomqvist. Hän luottaa ammatti-ihmisten kannanottoihin ja suomalaiseen sairaanhoitojärjestelmään. "En kovin helpolla lähde touhottamaan."
Suomessa reagoidaan ylipäänsä asiallisesti eikä lähdetä hysteriaan mukaan, Blomqvist kiittää ja vertaa Ruotsiin, joka teurasti säteilyn pelossa laajalti poroja Tshernobylin onnettomuuden jälkeen.
"Lintujen mukana tilanteet voivat tosin hyvin äkkiä muuttua", Blomqvist alkaa pohtia.
Koneita ja putkistoja tehtaisiin asentavalla Betametilla on ollut parhaimmillaan 120 työntekijää ulkomailla kiivastahtisessa työssä. "Sellaisessa tilanteessa on tavallinen influenssakin jo vakava juttu. Silloin työmaassa on iso riski", toimitusjohtaja myöntää.
"Ei tämä ole mikään yhteinen mietinnän aihe", myöntää myös hallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen CCC Groupista vähän yllättyneenä ja viittaa ODL:n vastaavan asiasta yrityksen puolesta.
ODL hoitaa kaikkiaan 650 yrityksen henkilöstöä eli periaatteessa 20 000 työntekijää. "Eivät ole yrityksistä minulta kyselleet, ainoastaan päivystävältä hoitajalta silloin tällöin", työterveyslääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Ilmo Pietarinen kertoo.
"Ei ole mitään ratkaisevaa tapahtunut, joka osoittaisi, että pandemia olisi alkamassa", Pietarinen myös toppuuttaa huolta.
Pahin skenaario
Pahinta mahdollista skenaariota, laajamittaista tuhoa, voidaan silti aina jossitella. Mitä siis elinkeinoille tapahtuisi jos maanrajat suljetaan, kaikki lennot loppuvat, satoja miljoonia ihmisiä kuolee lyhyessä ajassa ja loput eristäytyvät kotiinsa eivätkä enää kuluta ja osta kännyköitä?
"Intressit muuttuvat sellaisiksi, että miten pysytään hengissä ja seinien sisällä", Pietarinen maalaa uutta yhteiskuntaa.
Edessä olisi valtaisa taloudellinen katastrofi, kuin laajamittaisessa sodassa. "Yritysten on mahdotonta sellaiseen maailmanlaajuiseen kriisiin valmistautua", Pietarinen tietää. "Muuttujia on niin paljon."
Konkreettisempaa katastrofiapua lupailee kansallisen valmiustyöryhmän mietintö. Sen odotetaan lähiviikkoina antavan oman suunnitelmansa mahdollisen pandemian varalta.
Tarjolla ovat jo kansanterveyslaitoksen matkustusohjeet, jotka vastaavat kansainvälisen WHO:n suositusta. "Säännöt ovat aika tiukat ja selkeät", Pietarinen kiittää. Työntekijä voi vain katsoa tarkkaan, mitä matkoillaan syö ja pestä kätensä hyvin.