Syrjäseudulla asuvien luottamus poliitikkoihin hiipuu, eikä uskoa tulevaisuuteenkaan ole. Näin kertoo Stakesin tuore tutkimus.
"Yllättävää oli, että usko myös kunnallispolitiikkaan on vähäinen", kertoo tutkimuksessa mukana ollut määräaikainen assistentti Ilpo Airio Turun yliopistosta. Hän arvelee syyksi, että kuntien vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa ovat käytännössä aika vähäiset, sillä rahaa esimerkiksi työllistämiseen ei ole. Liikkumavara on pieni, vaikka kunnat ovatkin itsenäisiä.
Sallan kunnanjohtajaa tutkimustulos ei yllätä. Kunnan väkiluku on pahimmillaan pienentynyt vuodessa 3,4 prosenttia, ja suurin osa muuttaa pois pakon edessä, sillä töitä ei ole. Kunta oli yksi tutkimuksessa mukana olleista syrjäseudun kunnista.
"Kunta ei ole pystynyt tarjoamaan elämisen mahdollisuuksia", myöntää kunnanjohtaja Kari Väyrynen. Väen vähetessä työpaikkoja on kaikonnut sekä valtion sektorilta että pankeista, kaupoista ja postista. Myös kunnan työpaikat ovat vähentyneet yli sadalla. "Eihän siitä voi vetää kuin sen johtopäätöksen, että on asuttava muualla", Väyrynen huomauttaa.
"Poliittinen lohtu voi olla se, että vaikka ihmisillä haja-asutusalueilla menee huonosti, siellä ei ole enää paljon ihmisiä ja määrä edelleen vähenee", Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä sanoo ironisesti.
Maaseudun huono tila onkin vähentänyt siellä asuvien luottamusta poliitikkojen haluun ja kykyyn varmistaa elämisen edellytykset kaikkialla Suomessa. Yli 70 prosenttia maalla asuvista arvioi valtakunnan poliitikot tässä suhteessa huonoiksi. Kaupungeissa vastaava luku oli 40 prosenttia.
Kaupungeissa uskotaan tulevaisuuteen
Tutkimustulosten mukaan syrjäseudulla asuvat kokevat itsensä vähemmän onnellisiksi eivätkä koe voivansa omilla valinnoillaan vaikuttaa elämäänsä. Sekä tulojen että koko elämäntilanteen arvioidaan pysyvän samana tai huononevan.
Vastaukset olivat asuinpaikan mukaan yhteneväisiä. Ikä, sukupuoli, koulutus ja tulotaso eivät niinkään vaikuttaneet vastauksiin.Kaupunkilaisista välittyy tutkimuksissa usko tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Tutkimuksen teemana onkin Suomen jakautuminen kahtia.
Esimerkiksi Sallassa asukkaista neljäsosa on yli 65-vuotiaista. Sen keski-ikä on toiseksi vanhin Oulun ja Lapin läänissä Hyrynsalmen jälkeen. "Ja mitkä mahdollisuudet täällä sitten on asua ja uskoa elämään, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle", pohtii Väyrynen. Työssäkäynti naapurikunnissakaan ei luo uskoa tulevaisuuteen, Väyrynen huomauttaa. "Kyllä moni miettii, kannattaako pienellä palkalla lähteä naapurikuntaan töihin, kun matkakuluihin menee niin paljon rahaa", sanoo Väyrynen." Hänen mukaansa reissutöissä käynti vetää sekin porukkaa pois. "Eihän siinä voi perhe-elämää viettää, ja ennen pitkää perhe muuttaa isän työn mukana", hän sanoo.
"Kunta kyllä haluaisi tehdä jotain muttei voi. Muuttoliikkeelle ei ole tähän asti pantu jarruja."
Kysely lohdullisempi kuin tilastot
Tutkimuksessa kyseltiin postitse lomakkeella noin3 000 suomalaiselta uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen merkitystä yksilön elämänasenteeseen. Mukana oli kolme eri kuntatyyppiä. Syrjäseutujen kuntia oli mukana kuusi ympäri maata, Salla, Hartola, Joutsa, Pihtipudas, Ristijärvi ja Rääkkylä. Suurista kaupungeista mukana olivat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio. Lisäksi kyseltiin suurten kaupunkien lähellä olevien pienten kaupunkien, Nurmijärven, Paraisten, Ylöjärven, Kontiolahden ja Oulunsalon asukkailta.
Tutkimuksen mukaan noin 85 kaupunkilaisista pitää elämisen mahdollisuuksiaan hyvinä. Maalaisista sen sijaan vain noin puolet on tyytyväisiä elämisen mahdollisuuksiinsa. Useampi kuin joka kymmenes maalla asuva pitää tyydyttävän elämisen mahdollisuuksiin huonoina.
Tutkimus tehtiin jatkona edelliselle, jossa tilastojen perusteella määriteltiin taloudellista ja psykososiaalista hyvinvointia. Tilastojen perusteella suurissa kaupungeissa asuvien taloudellinen tilanne on hyvä, mutta psykososiaalisesti he voivat huonosti. Kaupunkien läheisyydessä maaseutukunnissa asuvien taloudellinen tilanne on hyvä, ja he voivat hyvin myös psyykkisesti. Sekä taloudellisesti että psyykkisesti voitiin huonosti syrjäseudulla. "Tilanne syrjäseudulla on kuitenkin tämän tutkimuksen perusteella hieman parempi kuin mitä tilastot kertovat", sanoo Airio.