Kuopiossa avautuu torstaina Suomen ortodoksisen kirkkomuseon 50-vuotisjuhlanäyttely, jossa ovat pääosassa usko ja uskomukset. Juhlanäyttely sukeltaa 1800-luvun karjalaiseen sielunelämään ja esittelee uskomuksia, jotka yhdistävät agraarikulttuurin ja kristillisen uskonnon tavat ja esineistön. Ensimmäistä kertaa ikonien ja sakraaliesineiden rinnalla on esillä esimerkiksi täytettyjä käärmeitä, lypsyjakkaroita ja silmälaseja.
-- Uutta on myös kansanperinteen ottaminen lähtökohdaksi uskonnollisten tapojen tarkastelussa. Pääpaino on kansan luovuudessa soveltaa institutionaalisia tapoja. Näiden tasojen kohtaaminen on luonut karjalaiseen, ortodoksiseen ja suomalaiseen kulttuuriin rikasta ja omaleimaista kansanperinnettä, kertoo tutkija Minna Jaakkola.
Lukutaidoton, luonnonuskoinen ja pakanallisiin perinteisiinkin nojautuva karjalainen kansa ei tiennyt paljoakaan uskontonsa perusteista. Niin kansan mielissä alkoivat nivoutua yhteen ympäröivä luonto sekä kristilliset henkilöt ja tapahtumat, joihin luonnonilmiöt loivat sisältöä. Pyhän Eliaan päivää vietetään heinäkuussa, johon kovimmat ukkosjaksot tavallisesti sattuivat. Niin Eliaasta tuli ukkosen jumala, joka salamoillaan kypsytti karjalaisten leipäviljan.
Uskonnolliset ja uskomukselliset tavat yhdistivät ihmisiä. Allakoita seurattiin tarkkaan, sillä kirkollisista pyhistä saatiin aihetta kokoontua ja juhlatavoista puolestaan sisältöä tapaamisiin. Tilaisuuksissa oli aina sekä uskonnollisen harras osio että ihmisten seurusteluun tähtäävä sosiaalinen puoli.
Ikoni pelasti Käkisalmen koleralta
Usein uskomukset ovat liittyneet myös terveydenhoitoon. Näyttelyssä on esillä muun muassa ikoni, jota pidetään käkisalmelaisen terveydenhoidon perustana. 1800-luvulla koleraepidemian aikana Salmin nimismies alkoi jakaa kansalle koleralääkettä, joka sekoitettiin palaneen leivän tuhkasta ja alunasta. Kyläläiset uskoivat kuitenkin virkamiehen tahtovan myrkyttää kansan ja vastalauseeksi polttivat virkamiehen elävältä.
-- Käkisalmessa päätettiin kokonaan kieltäytyä moisesta rohdosta ja turvautua suurikokoisen ikonin apuun. Jumalanäidin ikonia kannettiin kolmena peräkkäisenä sunnuntaina ympäri kaupunkia, eikä kukaan sairastunut koleraan, Jaakkola sanoo.
Näyttelyssä selviää myös, miksi jouluaattona piti katsoa ulos ikkunasta riisipiirakkaan puraistujen reikien läpi, miksi kiirastorstaina piti leikata hiuksia ja miksi morsiamen suositeltiin katsovan kirkon kattoon koko vihkiseremonian ajan.
Näyttely on koottu yhdessä Kuopion kulttuurihistoriallisen, luonnontieteellisen ja korttelimuseon kanssa, ja se on esillä ensi tammikuuhun saakka.