Mainos

Us­kal­taa­ko vanhaa taloa enää ostaa tai myydä? – Lue vinkit!

” Talokaupan riitaisuuksien välttäminen on usein riippuvainen siitä, miten kaupan osapuolet onnistuvat omien velvollisuuksiensa täyttämisessä. Vanhan ja huonokuntoisenkin, esim. kosteusvaurioisen talon uskaltaa ostaa tai myydä, jos ostaja tietää mitä on ostamassa ja myyjä tietää mitä on myymässä”, toteaa asunto- ja kiinteistökauppariitoihin erikoistunut asianajaja, varatuomari Kalle Pyrhönen.

-

Myyjän tulee täyttää tiedonantovelvollisuus

Myyjän keskeisin velvollisuus on asunto- tai kiinteistökaupassa tiedonantovelvollisuus. Velvollisuutensa myyjä täyttää antamalla kaikki kauppaan vaikuttavat tiedot ostajalle muun muassa kertomalla sen, onko taloon tehdyt remontit toteuttanut rakennusalan ammattilainen vai onko ne toteutettu itse.

"Lisäksi myyjän tulee oikaista ostajan mahdolliset virheelliset käsitykset asioiden tilasta, esimerkiksi talon rakenteista, rakennuksen koosta tai kunnosta. Tärkeää asiassa on ymmärtää se, että tiedonantovelvollisuus on ymmärrettävä laajassa merkityksessä. Siten tieto, jolla voi olla merkitystä kauppaan, tulee kertoa", toteaa asianajaja, varatuomari Kalle Pyrhönen.

-

Ostajan tulee täyttää selonottovelvollisuus

Ostajan on suoritettava kiinteistön tarkastus arvokkaaseen omaisuuteen kuuluvalla huolellisuudella.

”Ostaja vastaa omasta huolimattomuudestaan, mikäli kaikkia merkittäviä ominaisuuksia ei ole tarkastuksessa selvitetty. Useissa riitatapauksissa virheiksi vedotut seikat ovat sellaisia, että ne olisi havaittu tai tullut havaita huolellisessa ennakkotarkastuksessa”, toteaa Pyrhönen.

Rakennukset tulee tarkastaa siltä osin kuin tiloihin on esteetön pääsy. Tarkastuksessa ei edellytetä suoritettavan erityisiä teknisiä toimenpiteitä tai mittauksia eikä muitakaan tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.

"Mikäli rakennuksessa on havaittavissa epäilyksiä herättäviä seikkoja, esimerkiksi kosteusjälkiä seinissä tai katossa, ostajalle saattaa syntyä erityinen tarkastusvelvollisuus, ja siten tämän on ryhdyttävä tarkempiin tutkimuksiin", sanoo Pyrhönen.

Ennen kauppaa tulee teettää kunnollinen tutkimus

-

Rakennuksen kunnon selvittäminen ennen kauppaa on tärkeää sekä myyjälle että ostajalle. Vähänkin vanhemman talon kohdalla kuntotutkimus on erityisen suositeltavaa, huomauttaa Pyrhönen. Kuntotarkastukset eivät aina anna riittävää selvyyttä rakennuksen kunnosta, mikäli ne tehdään aistinvaraisesti.

Mahdollisten rakenteessa olevien virheellisyyksien selvittämiseksi tutkimukset olisi suositeltavaa kohdistaa rakenteeseen. Rakenteeseen ulottuvia tutkimuksia ei tulisi kustannussäästöjen vuoksi jättää tekemättä.

"Pystytäänkö rakenteeseen kohdistuvilla tutkimuksilla poissulkemaan kaikki piilevät virheet?  Todennäköisesti ei, mutta niiden ilmenemisen riskejä voidaan selvästi vähentää edellyttäen, että tutkimukset tekee alansa ammattilainen", huomauttaa Pyrhönen.

Kuntotarkastuksen suhdetta myyntiin kannattaisi lähestyä siten, että myyjän olisi syytä teettää tarkastus jo ennen asunnon myyntiin laittamista. Tällöin myyjällä on selvempi käsitys kauppaamansa kohteen todellisesta kunnosta.

"Etukäteinen tarkastaminen ei monestikaan toteudu, vaan tarkastukset tehdään pääasiassa vasta ostotarjouksen tultua. Asia saattaa muuttua tuolloin ongelmalliseksi sen vuoksi, että ostotarjoukset ovat pääasiassa ehdollisia, ja jos jotain poikkeavaa tarkastuksessa ilmenee, tarjous saattaa raueta", huomauttaa Pyrhönen.

Kiinnitä huomiota kauppakirjaan

-

Osapuolten tulee kiinnittää erityistä huomiota kauppakirjaan, toteaa Pyrhönen. Kauppakirjassa sovitaan kaikki kaupan kannalta merkittävät asiat. Sen vuoksi kauppakirjaan tulee kirjata kaikki kaupan ehdot yksityiskohtaisesti, jotta niillä olisi merkitystä mahdollisessa erimielisyystilanteessa.

– Kauppakirjaan tehdyt vastuunrajoitukset vaikuttavat siihen, voiko myyjä esittää kauppahinnanalennus – tai kaupan purkuvaatimusta. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa kaupan kohteessa ilmenee viite virheellisyydestä, jonka aiheuttajan selvittäminen edellyttäisi tarkempia tutkimuksia. Ostaja ei kuitenkaan koe tarkempia tutkimuksia tarpeelliseksi, vaikka myyjä olisi tutkimusten tekemisen kannalla. Tällöin kauppakirjassa voidaan rajata myyjän vastuuta mahdollisen virheellisyyden osalta.

Vastuunrajoituksia kirjattaessa osapuolten tulee ymmärtää se, että ehtojen tulee olla yksiselitteisiä, perusteltuja ja kohtuullisia. Siten esim. pelkkä maininta ” talo myydään purkukuntoisena ” ei ole välttämättä merkityksellinen, ellei talon purkukuntoisuus ilmene tarkemmin kauppakirjasta ja vaikuta jollakin tavalla kauppahintaan huomauttaa Pyrhönen.

– Mitä paremmin kauppakirjan ja sen ehtojen laatimisessa onnistutaan, sitä vähemmän yleensä riidellään.

Mikäli tarvitset apua asunto- ja kiinteistökauppariidassa, ota rohkeasti yhteyttä meihin!

Klikkaa verkkosivullemme ja ota yhteyttä! >>

https://www.kallepyrhonen.fi/

-

SEURAA MEITÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA:

https://www.facebook.com/AsianajotoimistoKallePyrhonenOy/ >>

https://www.linkedin.com/in/kalle-pyrh%C3%B6nen-44669a25/ >>