Kiltteydellä me emme vaaleja voita. Meidän on uskallettava haastaa kilpailijamme. Näin Anneli Jäätteenmäki opasti Matti Vanhasta kaksi viikkoa sitten keskustan puoluevaltuuskunnassa.
Jäätteenmäellä on kanttia antaa vinkkejä Vanhaselle. Pääministeripuolueeksi keskustan johdattanut Jäätteenmäki ei neljä vuotta sitten kuvia kumarrellut, kun hän kyseenalaisti räväkästi Paavo Lipposen Irak-linjan.
Mistä löytyvät ensi kevään eduskuntavaalien kihelmöivät teemat? Maan korkein poliittinen johto yrittää dumpata täysin Nato-keskustelun. Maaperä on tälle otollinen, koska kansalaiset eivät ole kiihkeästi virallistamassa Nato-suhdettamme.
Turvallisuuspolitiikkaa ei pidä missään tapauksessa pyyhkiä pois vaalitaistosta. Äänestäjien on tärkeä tietää, millaisiin uhkakuviin ja analyyseihin poliitikot pohjaavat turvallisuuspoliittiset linjauksensa.
Natoon kallellaan oleva kokoomus lusmuilee todennäköisesti turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Kokoomuslaisilla on tuoreessa mielessä se, miten Sauli Niinistö hurahti eurooppalaiseen Natoon. Siinä luiskahti presidentin virka käsistä.
Veronmaksajasta on viime aikoina tuntunut siltä, että verot poistuvat kohta lähes kokonaan. Pontevat poliitikot ovat vaatineet kevennyksiä tulo-, perintö- ja lahjaveroihin sekä ruuan arvonlisäveroon. Raittiuteen vannoen viinaveroa sentään halutaan nostaa.
Verokeskustelua on käyty irrallaan siitä, millaista hyvinvointivaltiota haluamme ikääntyvään Suomeen rakentaa. Kuka rohkenee nostaa esille, pitääkö yksilön omaa vastuuta hoivakuluista kasvattaa?
Raimo Sailas on yrittänyt padota pahinta veropopulismia. Veronkevennysvara on hänen mukaansa pienempi ensi kaudella kuin kuluvalla kaudella. Keskusta ja SDP vastustivat viime vaalien alla veronkevennyksiä. Hallitusovien avautuessa keskustalaiset ja demarit sisäistivät pikaisesti Sailaksen vero-opin, jota kokoomus vaalikampanjassa edusti.
Samalla tavalla taitaa tapahtua ensi keväänä eikä suurta veroalea tulekaan.
Köyhyys ei ole kadonnut vauraasta yhteiskunnastamme. Hallitus on leiponut köyhyyspaketteja, joilla on ripoteltu pieniä ropoja eri etuuksiin.
Vihreät ovat elvyttäneet perustulomallin. Puolue ehdottaa noin 450 euron perustuloa, jonka valtio maksaisi jokaiselle täysi-ikäiselle puhtaana käteen kerran kuussa. Se korvaisi työmarkkinatuen, opintotuen ja kansaneläkkeen minimietuudet perustulon määrään asti.
Perustulomallia ei kannata ampua alas, vaikka se on vielä raakile. Esitys on hyvä keskustelunavaus byrokraattisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Onko mahdollista, että perustulo kannustaisi nykyistä järjestelmää paremmin ihmisiä töihin, kuten vihreät väittävät?
Ilmastomuutos on nyt kaikkien huulilla. Maailmanpankin entisen ekonomistin Nicholas Sternin ilmastoraportti on herättänyt paatuneimmatkin poliitikot. Harva on raporttia lukenut, mutta kulovalkean tavoin sen viesti leviää politiikassa.
Tieteellinen kiista ilmastomuutoksesta on ohi eikä ilmaston lämpenemistä enää kyseenalaisteta. Miten vahvalla vihreällä värillä puolueet vaaliteemansa värittävät?
Nykyisten puoluepamppujen kannattaisi ottaa opiksi ainakin Jäätteenmäen rohkeasta keskustelutyylistä. Vääryydellä ei vaalitaistossa kuitenkaan kannata yrittää menestyä. Valheella on tunnetusti lyhyet jäljet.
***
Postitse lähetetty joulukortti pitää pintansa, vaikka meillä ovat internetit, sähköpostit ja tekstiviestit. Me suomalaiset lähetämme vuosittain 50 miljoonaa joulutervehdystä postitse.