Suurikuusikon kultaesiintymän omistavan Riddarhyttan Resources Ab:n omistajilla ei vielä ole yhteistä aikataulua ja tavoitetta, milloin kaivos avataan.
Kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastajan KristerSöderholmin arvion mukaan Kittilän kultakaivoksen avaaminen saattaakin viivästyä. Sen sijaan Pahtavaaran kultakaivos Sodankylässä avataan mahdollisesti jo tämän vuoden aikana.
"Pahtavaaran osalta tilanne näyttää hyvältä. Uusi omistaja Scanmining Ab on tehnyt alueella lisätutkimuksia. Konkurssin jälkeen kaivos jätettiin sellaiseen kuntoon, että toiminta voidaan helposti käynnistää uudelleen. Töihin palaa osittain sama porukka, joka siellä oli edellisenkin omistajan aikana" Söderholm kertoo. Muitakin lupaavia kultaesiintymiä Lapissa ja Koillismaalla on, mutta uusia varmoja kaivoksia ei ole tiedossa.
GTK raportoi
uusista löydöistä
Sekä Suurikuusikon että Pahtavaaran kultaesiintymät on löytänyt Geologian Tutkimuskeskus. GTK:n ylijohtaja Raimo Matikainen kertoo, että malminetsintä on koko ajan Lapissa käynnissä.
"Lappi on GTK:n tärkein malminetsintäalue. Täällä on lupaavia alueita, joita ei ole vielä tarpeeksi tutkittu, joten yhä enenevässä määrin panostamme pohjoiseen."
Matikainen uskoo, etteivät Suurikuusikko ja Pahtavaara välttämättä jää ainoiksi kultakaivoksiksi Lapissa.
"Jos suunnitelmamme pitävät paikkansa, niin joku tai joitakin esiintymiä tullaan raportoimaan KTM:lle vielä tämän vuoden kuluessa", hän sanoo.
Mahdollisia uusia kultakaivoskuntia hän ei ryhdy kertomaan, koska toiveet saattavat osoittautua turhiksi. Tutkimuskohteita on Käsivarresta lähelle itärajaa.
Ennen Kittilän Suurikuusikon ja Sodankylän Pahtavaaran kaivosten avaamista Lapista saadaan kultaa vain puroista.
Ylitarkastaja Krister Söderlund laskee, että kultapuroilta huuhdotaan tai kaivetaan koneellisesti kultaa vuosittain noin 25 kiloa. Kultamäärä on pysynyt vuosittain suunnilleen samana, vaikka huuhtojien määrä vaihtelee.
"Voimassa olevia valtauksia on tällä hetkellä vajaat 400, kun aikaisemmin luku oli noin sataa suurempi. Myös uusien valtausten määrä on pudonnut puoleen eli noin 50:een. Valtauksista suurin osa on Ivalojoen latvoilla", hän sanoo.
Juhlakisoissa
400 osanottajaa
Lauantaina Tankavaarassa huuhdottiin kilpaa koko helteinen päivä. Osanottajia juhlakisoissa on ennätysmäärä, noin 400. Myös kultakylän raitille väkeä riitti runsaasti. Siitä huolimatta 30 vuotta täyttävän Kultamuseon johtaja Inkeri Syrjänen ja 30. kullanhuuhdonnan SM-kisat järjestänyt kultakylän isäntä Kauko Launonen suhtautuvat hiukan pessimistisesti tulevaisuuteen.
"Kultamuseon ulkoiset puitteet alkavat olla kunnossa, mutta akuutteja harmeja meillä ovat vuotava katto ja perusnäyttelyn uusiminen", Syrjänen kertoo. Kultamuseo saa opetusministeriöltä harkinnanvaraista avustusta kuva-aineiston digitalisointiin 5 000 euroa vuodessa. Summa riittää muutamaksi kuukaudeksi.
Museon kattoremonttiin tarvittaisiin rahaa noin 60 000 euroa ja perusnäyttelyn uusimiseen noin 300 000 euroa. Launonen muistelee aikaa kolmenkymmenen vuoden taakse. Niistä ajoista paljon on muuttunut, matkailu muun mukana. "Jos nyt tällä tietämyksellä pitäisi ryhtyä vastaavaan, tuskin uskaltaisin", hän tunnustaa.