Noin puolet suomalaisista laajakaistoista on edelleen nopeudeltaan vaatimattomia, alle kahden megabitin liittymiä. Se riittää perussurffaukseen, vaikka nopeampien liittymien markkinointi käy kuumana.
"Jopa 512 kilotavun yhteys toimii hyvin. Tavallisen nettisivun latautuminen kestää yhden megan yhteydellä vajaan sekunnin, kymmenen megan yhteydellä kymmenesosan siitä. En tiedä, huomaako käyttäjä suurta eroa", viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Pasi Hänninen sanoo.
Esimerkiksi Youtube-sivuston videon lataamisessa nopeus näkyy jo selvemmin. Laajakaistan kokoa valitessa tärkeintä onkin miettiä, mihin internetiä käyttää.
Vaikka peruskäyttäjä ei vielä sadan megabitin sekuntinopeuksia kaipaakaan, tulevaisuudessa internetin käyttöön kaivataan enemmän nopeutta. Esimerkiksi nykyään tv:n katseluun laajakaistan kautta tarvitaan tietynlaisen digiboksin lisäksi ainakin kahdeksan megabitin internetyhteys.
Soneran myynti- ja markkinointijohtaja Seppo Hakanen kertoo, että yli 10 prosenttia asiakkaista haluaa suurimman nopeuden ja jotkut kyselevät jopa 120 megabitin nopeuksia.
"Meidän tehtävänämme on tarjota riittävästi kapasiteettia. Käytännössä pistämme parempia purnukoita piuhojen päähän, jotta ne voivat välittää tietoa nopeammin."
Hakasen mukaan nykyinen kuparijohtoverkko on jo lähellä maksimikäyttöä. Seuraava askel on valokuitu. "Oulussakin on jo isoja kerrostaloalueita kuidutettu. Valokuidun avulla voimme välittää kaikki kuviteltavissa olevat palvelut seuraavan kymmenen vuoden ajan", Hakanen selvittää.
Elokuvien lataamisessa nopeus näkyy
Hakanen muistuttaa, että yhteys kannattaa edelleen valita oman tarpeen mukaan. "Esimerkiksi elokuvan lataaminen netistä suurimmalla nopeudella kestää viisi minuuttia, ja pykälää alemmalla nopeudella 30-45 minuuttia. Liittymien hinta voi vaihdella 23:sta 100 euroon nopeudesta ja asuinpaikasta riippuen."
Joka paikkaan nopeita yhteyksiä ei edes saa. Jos kotikone on kilometrien päässä lähimmästä reitittimestä on turha haaveilla myyjien lupaamista maksiminopeuksista. "Kahden-kolmen kilometrin päässä 24 megan yhteydellä ei päästä todellisuudessa yli 10 megabitin", Hänninen huomauttaa.
Oman nettiyhteyden todellista nopeutta voi testata Viestintäviraston nettimittarilla osoitteessa nettimittari.ficora.fi. Liittymien myyjien pitäisi tarkistaa ostajalta, minkä tasoinen yhteys hänen kotiinsa saadaan. Kesällä kuluttajavirasto muistutti operaattoreita, että asiakkaalle pitää antaa totuudenmukainen kuva yhteyden nopeudesta.
"Sivujen latauksen hidastelu voi johtua myös itse sivuista eikä laajakaistasta. Esimerkiksi juuri Youtube on usein ruuhkainen", Hänninen muistuttaa.
Nykykoneiden tehot riittävät
Tietokoneen voimiakaan ei voi yhteyden tökkimisestä yleensä syyttää. "Kyllä nykyään myytävät koneet ovat tarpeeksi tehokkaita. Esimerkiksi koneessa pyörivä haittaohjelma voi kuitenkin hidastaa koneen toimintaa.
Mobiililaajakaistoja eli mokkuloita tai muita mukana kulkevia laajakaistaliittymiä oli kesäkuun lopussa yli 307 000 eli noin 16 prosenttia laajakaistoista. Nämä verkot tukkeutuvat aika ajoin, kun ihmiset liikkuvat liittymineen samaan paikkaan. "Teleyritykset eivät oikein ehdi rakentaa mobiiliverkkoja tarvittavaa vauhtia", Hänninen arvioi.