Surmatapaukset, joissa uhreja on useita, ovat erittäin harvinaisia. Kymmenen viime vuoden aikana kolmois- ja nelossurmia on sattunut Suomessa kaikkiaan vain kymmenkunta.
"Uhrien lukumäärän perusteella surmia ei varsinaisesti tilastoida. Tapaukset, joissa uhreja on enemmän kuin yksi, ovat kuitenkin harvinaisia poikkeuksia", kertoo Euroopan kriminaalipolitiittisen instituutin johtaja Kauko Aromaa.
Joitakin tyypillisiä piirteitä näistä harvinaisuuksistakin on havaittavissa.
"Kenties tyypillisin tapaus on perhekatastrofi, jossa kaikki surmansa saaneet ovat perheenjäseniä. Tällöin voidaan puhua niin sanotusta laajennetusta itsemurhasta, jossa tekijän nimenomaisena tarkoituksena onkin yleensä tuhota koko perhe - itsensä mukaan lukien", Aromaa kuvaa.
Tällaisessa perhedragediassa siis yleensä aikuinen ampuu ensin alaikäiset lapsensa ja itsensä tämän jälkeen. Motiivit surmaan voivat olla monenlaiset.
"Yleensä surmaaja on ajautunut umpikujaan, josta hän ei löydä ulospääsyä. Tekijän tarkoituksena ei välttämättä ole suinkaan tehdä pahaa, vaan pikemminkin pelastaa muut onnettomuudelta ja sen mukanaan tuomalta häpeältä. Lapsensa tappaneet vanhemmat saattavat esimerkiksi haluta säästää heidät yksinjäämiseltä. Perustelut surmatyöhön voivat usein olla varsin erikoisia", Aromaa tietää.
Uhri ja surmaaja yleensä tuttuja
Myös kosto on usein keskeinen murhan motiivi. Tyypillinen esimerkki tällaisesta on Aromaan mukaan muutaman vuoden takainen Kinnulan tapaus, jossa nuori mies tappoi mustasukkaisuuksissaan entisen tyttöystävänsä ja tämän miesseuralaisen.
Tuolloin ammuskelussa menetti henkensä myös sivullinen mies, joka yritti silminnäkijöiden mukaan puuttua tapahtumien kulkuun. Usean uhrin vaatineissa surmissa sattumalla ja huonolla onnella saattaakin olla usein osuutta asiaan.
"Usein uhri ja surmaaja ovat toistensa tuttuja, heillä on jokin yhteinen intressi tai nimittäjä. Ulkopuolisesta se saattaa tuntua varsin mitättömältäkin, mutta jostakin syystä tekijä on kuitenkin kokenut sen surmahetkellä niin merkittäväksi, että on ryhtynyt toimeen."
Kuuluisimpia ovat Aromaan mukaan teot, joissa on paljon epätyypillisiä piirteitä. Paljon mainetta niittänyt ja ihmisten mieliin jäänyt tapaus on seitsemän vuoden takainen surmatyö, jossa varusmies tappoi kolmesta uhristaan kaksi varsijousella.
Myös kolmisen vuotta sitten Helsingissä Albertinkadun ampumaradalla tapahtunut kolmoissurma hätkähdytti harvinaislaatuisuudellaan. Myöhemmin syyntakeettomaksi todettu nainen ampui tuolloin lähietäisyydeltä kolme samaan aikaan ampumaradalle sattunutta miestä. Kylmäverinen surmaaja on harvoin nainen.
Vuosina 1998-2000 kaikista henkirikoksista vain viisi prosenttia oli sellaisia, joissa uhreja on ollut useampi.
"Näistäkin pääosa on ollut kahden uhrin tapauksia", Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti vahvistaa. Liki 90 prosentissa henkirikoksista on vain yksi epäilty ja yksi uhri.