Amerikkalaisten vetäytyminen Irakin kaupungista voi parhaimmillaan parantaa siviilien turvallisuutta. Kamppailu miehitystä vastaan jatkuu kuitenkin niin kuin ennenkin, sanoo dosentti Pertti Multanen Helsingin yliopistosta.
– Tilanne on äärimmäisen vaikea. Tässä ollaan veitsenterällä, hän pohtii.
– Iskut on suunnattu yleensä Yhdysvaltain sotilaita vastaan. Kun amerikkalaiset siirtyvät tukikohtiinsa, se saattaa rauhoittaa joitakin alueita.
Pahimmillaan pommi-iskut vain lisääntyvät. Jihadistit pitävät Irakin hallitusta edelleen Yhdysvaltain kätyrinä ja paikallisia turvallisuusjoukkoja luopioina.
– Miehitys on se kohde, jota vastaan yritetään eri keinoin toimia. Vastarinnan kannalta olennaista on se, että amerikkalaiset pysyvät Irakissa. Kokonaisuus ei siis juuri muutu, Multanen toteaa puhelinhaastattelussa.
Yhdysvaltain taistelujoukoista suurimman osan on määrä kotiutua ensi vuoden elokuuhun mennessä. Irakiin jää noin 50 000 sotilasta ainakin vuoden 2011 loppuun.
Naisten asema on aiempaa ahtaampi
Irakin hallitus pyrkii hyötymään vetäytymisen symbolisesta arvosta. Tiistai julistettiin kansallisen itsemääräämisoikeuden päiväksi. Irakilaissotilaat marssivat pääkaupungin keskustassa ja esittelivät panssarivaunujaan.
Juhlat alkoivat Bagdadin suurimmassa puistossa. Kukaan ei valittanut, vaikka alueelle piti kulkea kolmen turvatarkastuksen läpi. Jopa poliisien kerrottiin osallistuneen tanssimiseen.
– Hyökkäyksiä tehdään varmasti aiempaa vähemmän, kun amerikkalaissotilaat poistuvat, arvioi puuseppä Abu Mustapha uutistoimisto AFP:lle.
Ääriryhmät käyvät kuitenkin myös toista sotaa länsimaisuutta ja maallisuutta vastaan. Irakissa on tapettu viime vuosina raa’asti naisia, jotka ovat käyttäneet meikkiä tai jättäneet päänsä peittämättä hijabilla.
– Ennen sotaa Bagdad oli hyvin länsimainen ja sekulaari kaupunki, jossa ei juuri hunnutettuja naisia näkynyt. Sittemmin olot ovat muuttuneet ratkaisevasti, Multanen sanoo.
– Nyt vaaditaan erilaisten islamin pohjalta tehtyjen tai oletettujen koodien noudattamista myös pukeutumisessa.
Haavoittuneita yritetään auttaa Jordaniassa
Väkivaltaisuuksissa on kuollut kymmeniätuhansia tai jopa satojatuhansia ihmisiä sitten vuoden 2003, jolloin Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät Irakiin.
Haavoittuneita on vielä enemmän kuin surmansa saaneita, mutta vain harva saa riittävää hoitoa. Lääkäreitä ja kirurgeja ei ole tarpeeksi, koska heitä on paennut sadoittain ulkomaille. Sairaaloissa on pula lähes kaikesta mahdollisesta.
– Jotkut potilaat eivät pysty edes syömään, koska kasvot ovat niin silpoutuneet. Ilman leikkausta heillä ei ole mitään toivoa, kertoo Jordaniassa työskentelevä lääkäri Annick Antierens BBC:lle.
Irakista lähteneet lääkärit auttavat haavoittuneita Jordaniassa. Ammaniin perustettu erikoisklinikka on kuitenkin niin pieni, että siellä voidaan hoitaa vain murto-osaa uhreista. Kahdessa vuodessa apua on saanut 660 ihmistä.
– Irakiin jääneet lääkärit ovat todellisia sankareita. Me vain saatamme heidän työnsä päätökseen, Antierens sanoo.