USA:n vaalit tänään: Re­pub­li­kaa­nit val­mis­tau­tu­vat jo voit­to­juh­laan

Yhdysvallat äänestää kongressivaaleissa tiistaina. Kuka voittaa ja mitä siitä seuraa? Tässä 3 kysymystä aiheesta.

1. Mistä nyt äänestetään?
Tällä kertaa kyseessä ovat niin sanotut välivaalit – siis vaalit presidentinvaalien välissä. Presidentin kausi kestää Yhdysvalloissa neljä vuotta, senaattorin kuusi ja edustajainhuoneen jäsenen kausi kaksi vuotta. Kongressivaaleissa äänestetään kahden vuoden välein. Tällä kertaa jaossa ovat kaikki 435 kongressin edustajainhuoneen paikkaa ja 36 senaatin sadasta paikasta. Lisäksi järjestetään osavaltiotason vaaleja.

2. Kuka voittaa?
Republikaanit, ainakin, jos ennusteet pitävät paikkansa. Puolue on tällä hetkellä enemmistönä edustajainhuoneessa, mutta vähemmistönä senaatissa. Mielipidetiedustelut viittaavat siihen, että republikaanit säilyttävät edustajainhuoneen enemmistön ja saattavat napata herruuden myös senaatissa. Tähän tarvittaisiin kuusi uutta paikkaa. Ennusteet ovat vihjailleet republikaaneille jopa seitsemää uutta paikkaa.

Demokraattien alennustilasta syytetään yleisimmin epäsuosittua presidentti Barack Obamaa ja taloustilannetta. Vaikka Yhdysvaltain talous kasvaa, kotitalouksien tulot eivät. Ne ovat laskeneet 8 prosenttia sitten vuoden 2007. Moni syyttää presidenttiä paitsi tästä, myös esimerkiksi terveydenhuoltouudistuksesta ja Irakin ja Syyrian tilanteesta.

Mielipidetiedustelujen keskiarvojen mukaan Obaman työlle antaa hyväksyntänsä 41,8 prosenttia kansalaisista. Obaman ensimmäisen kauden alussa luku oli keskimäärin parhaimmillaan yli 65. Loppua kohti yhä epäsuositummaksi muuttuneen presidentti George W. Bushin vastaava luku oli tähän aikaan 39.

Obaman huonot suosioluvut näkyvät myös demokraattien vaalikampanjoissa: presidentti on pidetty kaukana osavaltioista, joissa senaattipaikoista käytävä kisa on tiukka. Sen sijaan hän on kampanjoinut kuvernööriehdokkaiden puolesta osavaltioissa, joissa hänen suosionsa on vielä korkealla.

Toisaalta jo historia on näissä vaaleissa demokraatteja vastaan. Perinteisesti Valkoista taloa hallinnoiva puolue menettää paikkoja välivaaleissa. Istuvan presidentin puolue on napsinut uusia paikkoja välivaaleissa vain kahdesti sitten vuoden 1900.

Lisäksi demokraatteja usein tukevat nuoret ja vähemmistöjen edustajat tuppaavat jäämään kotiin, kun uurnilla ei päätetä presidentistä. Republikaanien uskolliset tukijat –miehet ja vanhempi väki – käyvät uurnilla välivaaleissakin.

Republikaanit ovat tällä kertaa pitäneet kovimman linjan ehdokkaansa kaukana kongressivaalien listoilta. Puolue ei ole unohtanut, että vuoden 2012 vaaleissa liian oikeistolaiset ehdokkaat karkottivat maltilliset äänestäjät.

Yllättävää kyllä, demokraattien puolella suuriin voittajiin saattaa kuulua varapresidentti Joe Biden. Jos republikaanit saavatkin vain viisi uutta paikkaa, senaatin paikat jakautuvat tasan republikaanien ja demokraattien välille ja vaa’ankieleksi tulee senaatin puheenjohtaja eli Biden. Se nostaisi Bidenin profiilia vuoden 2016 presidentinvaalien alla.

Senaatissa tosin päädytään pattitilanteeseen hyvin harvoin.

Biden ei ole toistaiseksi päässyt antamaan ratkaisevaa ääntä yhdessäkään äänestyksessä. Edellisen kerran varapresidentti, tuolloin Dick Cheney, pääsi vaikuttamaan lopputulokseen vuonna 2008.

3. Mitä republikaanien oletetusta vaalivoitosta seuraa?

Demokraattien elämä muuttuu aiempaa hankalammaksi, jos republikaanit voittavat myös senaattorikisan.

un Obama aloitti ensimmäisen kautensa, demokraateilla oli enemmistö sekä edustajainhuoneessa että kongressissa. Nyt Obama on jo toisen kautensa puolivälissä eli uransa ehtoopuolella ja koko kongressi on vaarassa valua vastustajalle.

Republikaanien voitto heikentäisi Obaman ja demokraattien mahdollisuuksia saada tavoitteitaan läpi. Yksinkertaisin esimerkki ovat nimitykset: esimerkiksi liittovaltion tuomarit on hyväksytettävä kongressissa, joka voi halutessaan tehdä asiasta mahdotonta.

Tulevaisuudessa kiistanaiheeksi ovat nousemassa esimerkiksi luvattomat siirtolaiset, joille Obama haluaisi antaa asteittaisen mahdollisuuden kansalaisuuden hankkimiseen. Olettaa sopii myös, että republikaanien kongressi yrittäisi kaataa Obaman kritisoidun terveydenhuoltouudistuksen. Presidentillä on kuitenkin veto-oikeus lakeihin, joten pahimmillaan seuraavat kaksi vuotta eletään lainsäädännöllisessä jumissa, jossa puolueet nokittelevat toisiaan.

Parhaimmillaan tiukka tilanne voisi pakottaa puolueet etsimään järkeviä kompromisseja yhteistyössä. Presidentinvaalit ovat kuitenkin jo kahden vuoden päässä ja puolueiden ehdokaskisa alkaa kunnolla ensi vuonna.

Etenkin republikaanit tekevät kaikki siirtonsa Valkoinen talo mielessä, onhan sinne kaivattu jo kohta kuusi pitkää vuotta. Puolue ei silti voi vilkutella vain uskollisimmille kannattajilleen, sillä presidentinvaaleissa tarvitaan aina myös maltillisten ja liikkuvien äänestäjien tuki.

Republikaaniedustaja Paul Ryan antaa hyvän esimerkin mahdollisesta tulevaisuudesta Economist-lehdessä: Republikaanien hallitsema kongressi saattaisi esimerkiksi pyytää presidenttiä hyväksymään monien haaveileman, jäissä olleen öljyputkihankkeen Kanadasta Yhdysvaltoihin. Ympäristöjärjestöt inhoavat ajatusta. Jos Obama kaataa hankkeen veto-oikeudellaan, häntä voi syyttää työpaikkojen tuhoamisesta. Voitto, tavalla tai toisella.

Suurin kysymys vaalien jälkeen lienee tämä: haluavatko republikaanipoliitikot profiloitua tärkeiden presidentinvaalien alla eijeijei-nahistelijoina vai luotettavina johtajina, jotka kykenevät kestäviin päätöksiin? Ja ketkä huutavat kovimpaan ääneen: puolueen maltilliset vai tiukan linjan oikea laita?

Artikkelin lähteet: Economist, uutistoimisto AP, Financial Times, Washington Post, Real Clear Politics