Saksan ja Ranskan johtajat Gerhard Schröder ja Jacques Chirac vaativat YK:lle johtavaa roolia sodanjälkeisessä Irakissa. Schröder ja Chirac ilmoittivat torstaina myös, etteivät he aio hyväksyä Yhdysvaltain esittämää uutta Irak-päätöslauselmaa.
Liittokansleri Schröder ja presidentti Chirac tapasivat Dresdenissä Itä-Saksassa. Tapaamisen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa Schröder sanoi, että vaikka Saksa ja Ranska vastustivat Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotaa Irakia vastaan, haluavat maat nyt auttaa vakauden ja demokratian palauttamisessa Irakiin.
"Tällainen kehitys on mahdollinen vain, jos Yhdistyneet kansakunnat ottaa vastuun politiikasta ja jos Irakiin saadaan irakilainen hallinto", Schröder sanoi.
Presidentti Chirac sanoi, että Yhdysvaltojen ehdottama uusi Irak-päätöslauselma näyttäisi olevan "hyvin kaukana" tavoitteesta eli vallan siirtämisestä irakilaisille.
USA:lla vaikeat
neuvottelut edessä
Chirac näytti pitävän mahdollisena sopimusta Yhdysvaltojen kanssa myöhempänä ajankohtana. Hän sanoi Saksan ja Ranskan tutkivan, mitä muutoksia Yhdysvaltojen päätöslauselmaehdotukseen olisi tehtävä, ja sitten katsovan, tekisikö Yhdysvallat niiden haluamia muutoksia.
Yhdysvaltain poliittisella johdolla on tiedossa varsin rankka neuvottelurupeama YK:n turvallisuusneuvoston kanssa. Yhdysvaltain luonnos YK:n uudeksi Irak-päätöslauselmaksi ei ole herättänyt mitenkään yksimielistä ihastusta - ainakaan niissä jäsenmaissa, jotka vastustivat USA:n sotaretkeä ilman maailmajärjestön valtuutusta.
Ranska, joka oli verisessä sanasodassa Yhdysvaltojen kanssa ennen sotaa, on jo sanonut, ettei se ei suostu toimimaan jälkikäteen kumileimasimena Yhdysvaltain Irak-operaatiolle.
Ranskan mukaan Yhdysvaltojen on suostuttava jakamaan tietoja ja päätösvaltaa muille maille, jos ne lähtevät vetämään Yhdysvaltoja kuiville Irak-sotkusta.
Ranska, Saksa, Venäjä ja monet muut turvaneuvostomaat eivät tunne suurtakaan sympatiaa USA:n ongelmia kohtaan. Ne vaativat myös YK:lle laajempaa roolia Irakin jälleenrakennuksessa.
Venäläissotilaita
ehkä Irakiin
Venäjä on jo kuitenkin vihjannut, että se saattaa antaa joukkoja Irakiin, jos päätöslauselmasta päästään sopuun.
"Kaikki riippuu yksityiskohtaisesta päätöslauselmasta", sanoi Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov.
Saksa on puolestaan sanonut, ettei se lupaa joukkoja Irakiin, vaan maa tyytyy antamaan humanitaarista apua.
Yhdysvallathan on antanut ymmärtää, että sotilaallinen ja poliittinen päätösvalta Irakissa pysyy tiukasti sen käsissä. Arvostelijoiden mielestä se siis itse asiassa pyytää muita maita auttamaan likaisessa työssä, kuten rauhanturvaamisessa ja rahoituksessa, mutta vastalahjaksi ei heru paljoakaan.
Monet maat ovatkin jo mutisseet vastalauseitaan siitä, että muun muassa Irakin öljysopimukset ja rakennussopimukset pysyvät edelleen USA:n hallussa.
Bush tarvitsee
lisää rahaa
Presidentti Bushille YK:n tuki alkaa olla poliittinen välttämättömyys.
Tyytymättömyys Irakin jälkihoitoon on lisääntynyt maan kongressissa selvästi ja Bushin pitäisi räpiköidä Irak-ongelmista kuiville ennen varsinaista vaalitaistelua.
Vaalikuume alkaa nousta Yhdysvalloissa heti ensi vuoden alkupuolella, kun demokraattien esivaalit pyörähtävät käyntiin.
Bush tarvitsee myös kongressilta kipeästi lisärahaa Irak-urakkaan. Hallinto joutuukin anomaan yli 60 miljardin dollarin pikaista lisärahoitusta.
Neuvottelut YK:ssa ovat täydessä käynnissä ja päätöslauselmaluonnoksen pitäisi olla virallisesti turvaneuvostolla perjantaina.
Yhdysvallat toivoo, että asia saataisiin päätökseen parissa viikossa eli ennen presidentti Bushin puhetta YK:n yleiskokouksen ajavaisissa syyskuun 23.päivänä.
