Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan maa ei pidä presidentti Bushin "pahan akseliksi" kutsumia maita automaattisesti sotilaallisella kurinpalautuslistalla, mutta ei kiellä sotilaallisten toimien mahdollisuutta muun muassa Pohjois-Koreaa tai Irania vastaan, jos Yhdysvaltain itsepuolustus sitä vaatii. Ministeriö asettaa kuitenkin ensisijaiseksi työkaluksi diplomatian.
"Puhuessaan kansakunnalle pahan akselista presidentti Bush ei tarkoittanut, että hänen mainitsemansa maat olisivat keskenään samanlaisia", tähdensi Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Philip Reeker perjantaina New Yorkissa vastatessaan kysymykseen siitä, ovatko Bushin mainitsemat valtiot jonossa Irakin takana odottamassa vuoroaan.
Ulkoministeriö yrittää parhaillaan tehdä parhaansa maan sotaisan kuvan pehmentämiseksi. "Jokainen tapaus on erilainen", Reeker muistutti mutta jatkoi huolestuneena, että Yhdysvallat seuraa hyvin tarkasti meneillään olevaa kehitystä muun muassa Pohjois-Koreassa ja Iranissa. Molemmat ovat ovat Yhdysvaltain hallituksen mukaan merkittäviä riskitekijöitä taistelussa terroria vastaan.
Iranin ja Pohjois-Korean osalta USA on toistaiseksi keskittänyt voimansa taloudelliseen painostukseen ja diplomatiaan toisin kuin Irakin kanssa, jota maa uhkaa nyt suoraan sodalla. "Saddam Hussein on aikaisemmilla toimillaan todistanut, että hän on uhka niin naapureilleen kuin omalle väestölleenkin, joten Bagdadin nykyisen hallinnon osalta meillä on ollut vähemmän vaihtoehtoja", Reeker kertoi ja muistutti samalla, että Yhdysvallat on sotilaallisista valmiuksistaan huolimatta edennyt niin YK:n kuin asetarkastusten jatkumisen kautta.
Uhkakuvat kasvavat päivä päivältä
USA on ilmaissut syvän huolestumisensa syyskuussa satelliittikuvissa havaitsemistaan kahdesta rakenteilla olevasta ydinvoimalasta Iranissa. Vaikka Teheran vakuuttaa voimaloiden olevan kansainvälisten sopimusten mukaisia ja tarkoitettu vain siviilikäyttöön, Yhdysvallat epäilee niiden todellisen tarkoituksen olevan rikastaa uraania ydinaseisiin. "Kun hyvin tiedetään, että energiaomavaraisen öljyntuottajamaan Iranin on taloudellisesti aivan järjetöntä rakentaa ydinvoimaloita, voimme vain kysyä, mitkä ovat maan motiivit niiden rakentamiseen", Reeker kärjistää.
Pohjois-Korean itsensä myöntämä ydinaseohjelma ja asekauppa ovat toinen yhä polttavammaksi kuumeneva kysymys johon Yhdysvallat on toistaiseksi varonut ottamasta liian terävästi kantaa keskittyessään mahdolliseen sotaan Irakia vastaan. Monien amerikkalaisten kommentaattorien mukaan Valkoinen Talo on vain pannut asiat tärkeysjärjestykseen ja Irakin mahdollisen sodan jälkeen kurinpalautusvuorossa on seuraava "roistovaltio".
"On laajasti omaksuttu harhaluulo, että USA välttämättä haluaisi ratkaista näitä ongelmia sotimalla", Reeker kiistää. "Tarjosimme jopa Afganistanin talibaneille rauhanomaisen vaihtoehdon eli Yhdysvaltoja vastaan hyökänneiden terroristien luovuttamisen. Vasta kun talibanit kieltäytyivät, USA lähti sotaan", hän jatkoi ottamatta suoraan kantaa siihen, onko Pohjois-Korean tai Iranin johtajien varauduttava samanlaisiin uhkavaatimuksiin.
"Toinen yleisesti omaksuttu virhekäsitys liittyy siihen, että olisimme omaksuneet uudenlaisen sotilaallisen opin joka sallisi ennaltaehkäisevän hyökkäyksen sen asemesta että vain vastaisimme hyökkäykseen", Reeker huomautti.
"Olisimme toimineet jo ennen viime vuoden syyskuuta etukäteen, jos meillä vain olisi ollut tieto siitä, että al-Qaida oli iskemässä New Yorkiin ja Washingtoniin, Reeker jatkoi. Hänen mukaansa koko kysymys on ihmeellinen. "Tottakai Yhdysvallat puolustaa kansalaisiaan kaikin käytettävissään olevin keinoin kuten jokainen muukin maa tekisi samanlaisen uhan alla."