Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettilääksi nimitetty Robert Pence valitsi sanansa tarkoin puhuessaan Pariisin ilmastosopimuksesta Yhdysvaltojen senaatin ulkoasiainvaliokunnalle, joka kuuli häntä tänään osana hänen nimitysprosessiaan.
Pence väisti kysymyksen, pitäisikö Yhdysvaltojen hänen mielestään olla mukana ilmastosopimuksessa, josta presidentti Donald Trump Euroopan suureksi harmiksi haluaa maansa irrottautuvan.
- Suomi ja sen naapurit ovat täysin (ilmasto)sopimuksen kannalla. Trump on ollut selkeä toiveessaan haluta luopua sopimuksesta. Hän on uskoakseni kuitenkin ilmaissut selvästi myös, että Yhdysvallat jatkaa nykyistä politiikkaansa monien sopimuksen kohtien osalta, hän muotoili.
- Uskon että (Yhdysvaltojen) hallinto on ilmaissut halunsa jatkaa jatkoneuvotteluja aiheesta, ja katsotaan, mitä siitä tulee.
Pence ei vastannut suoraan myöskään kysymykseen, arveleeko hän Suomen ja Naton suhteen muuttuvan dramaattisesti tulevina vuosina. Hän korosti, että tällä hetkellä suomalaisten enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä ja että niin kauan kun näin on, Suomi jatkaa nykymuotoista tiivistä yhteistyötään Naton kanssa.
Kun Penceltä kysyttiin Suomen ja Yhdysvaltojen tavoitteista Arktisessa neuvostossa, hän toi esiin huolen arktisen alueen militarisaatiosta. Hän huomautti, että Venäjällä on alueella lukuisia tukikohtia ja tehokkaita jäänmurtajia ja että maa rakentaa alueelle sotilaslentokenttiä.
- He ovat edellämme, ja meidän ja Suomen ja vapaan maailman täytyy vastata siihen.
Yale Daily News: Pence opiskelee jo suomea
Robert Pence on alkanut valmistautua Helsingin-komennukseensa opiskelemalla suomea. Pence kertoo Yale-yliopiston lehdessä Yale Daily Newsissä, että pyrkii oppimaan kieltä katsomalla suomalaisia elokuvia ja lukemalla suomalaista kirjallisuutta.
Yalessa väitöskirjaa tekevä Pence on Yhdysvaltojen ulkoministeriön pyynnöstä toistaiseksi kieltäytynyt antamasta haastatteluja muille kuin opinahjonsa lehdelle.
Pence sanoo lehdessä Suomen geopoliittisen merkityksen kasvavan kaiken aikaa. Hän mainitsee syiksi Suomen ja Venäjän pitkän rajan ja Suomen pitkän historian poliittisten tapahtumien keskipisteessä, josta vuoden 1975 Etyk-huippukokous on hänen mukaansa yksi esimerkki.
- Nyt on upea tilaisuus parantaa [Yhdysvaltojen ja Suomen välisiä] suhteita, ja odotan innolla siihen prosessiin osallistumista, hän sanoo.
- Olemme sillä alueella tienristeyksessä geopoliittisen tilanteen vuoksi, ja Suomi on aivan keskellä kaikkea, mitä on meneillään.
Suomesta tekevät hänen mukaansa kiinnostavan paikan myös Suomen ja Yhdysvaltojen väliset kauppasuhteet, Suomen asema Euroopan Unionissa ja se, että vaikka Suomi ei kuulu Natoon, se on selvästi samassa rintamassa muiden länsimaiden kanssa.
Suurlähettiläänä Pence haaveilee muun muassa edistävänsä Suomen ja Yhdysvaltojen välistä kulttuuriyhteistyötä ja tuovansa amerikkalaistaiteilijoita esiintymään Suomeen.
Nimityksen aikataulu yhä auki
Pencen nimitysprosessi etenee tänään kuulemisella Yhdysvaltojen senaatin ulkoasiainvaliokunnassa. Kuulemisen jälkeen nimitysasia etenee vielä koko senaatin äänestykseen, jonka aikataulu ei ole vielä tiedossa.
Presidentti Donald Trump nimitti Pencen Suomen-suurlähettilääksi viime marraskuussa. Asia on kuitenkin edennyt hitaasti, kuten moni muukin Yhdysvaltojen ulkoministeriön nimitys.
Virginialainen liikemies Robert Pence ei ole sukua varapresidentti Mike Pencelle.