Finanssisektorin uudelleen järjestelyt Yhdysvalloissa eivät suoraan vaikuta suomalaispankkien toimintaan, mutta nimekkäiden amerikkalaisten finanssitalojen vaikeudet heikentävät pankkien keskinäistä luottamusta ja kuluttajien luottamusta pankkeja kohtaan.
Nordean Suomen pankkitoiminnan varajohtaja Lasse Svens ei pelkää, että suomalaiset pankkiasiakkaat alkaisivat vetää talletuksiaan pankeista sukanvarsiin, mikä saisi laajassa mittakaavassa tapahtuessaan aikaan kriisin kotoisissa rahoituslaitoksissa. Svensin mielestä pohjoismaisten pankkien asema on vankka, mutta on mahdollista, että usko rahoitusjärjestelmään saattaisi Suomessakin heikentyä.
"Suomalainen rahoitusjärjestelmä on vahvalla pohjalla. Toivottavasti ei mennä niin pitkälle, että pankkien asiakkaiden pitäisi olla huolissaan siitä, miten pankit pärjäävät."
Suomessa asuntoluottoja ei ole arvopaperistettu samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa, eli asuntoluottokantoja ei ole myyty eteenpäin joukkovelkakirjalainoina. "Asuntolainat ovat vahvasti pankkien taseissa, ja pankit ovat hoitaneet jälleenrahoituksen itse", Svens toteaa.
Lisäksi asuntolainakehitys on ollut Suomessa vakaata, eivätkä asuntomarkkinat ole oleellisesti viilentyneet. Nordean aluejohtaja Pekka Koskela kertoo, ettei ongelmaluottojen määrä ole noussut.
Amerikkalaisia finanssialan järjestelyjä seurataan silti suomalaispankeissa tarkkaan, koska isot jenkkipankit vaikuttavat keskeisesti siihen, miten maailman raha- ja pääomamarkkinat makaavat.
"Amerikan markkinat ovat aika kaukana, mutta vaikuttavat tämän päivän avoimessa maailmassa", Svens myöntää.
Pankit maksavat nyt
rahasta enemmän
Pankkijärjestelmän häiriötekijät ovat heijastuneet Yhdysvalloista Suomessa toimiviin pankkeihin toistaiseksi lähinnä rahan kallistumisena. Pankit joutuvat maksamaan jälleenrahoituksessaan riskilisää, jota ei aikaisemmin nykyisessä määrin ollut.
"Pankkien toimintaan vaikuttaa se, että rahamarkkinoilta saatava raha on huomattavasti kalliimpaa kuin joku aika sitten. On myös jonkinlaista painetta viedä sitä hintaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaiden luototukseen", Lasse Svens sanoo.
Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi asuntolainojen marginaalien nostoa.
"Jossain vaiheessa pääomamarkkinoiden häiriö hellittää, mutta sellainen riski on olemassa, että jälleenrahoituksen riskimarginaali jää pysyvästi korkealle tasolle", Svens arvioi.
Pohjaa ei ole
vielä nähty
Yhdysvalloissa luottamus talouteen ja pankkijärjestelmään pitäisi nyt saada kuntoon. Tilannetta pyritään hallitsemaan muun muassa suurten asuntoluotottajien, Fannie Maen ja Freddie Macin, tilapäisellä kansallistamisella.
Nordean Svens ei usko, että Yhdysvalloista viime vuoden elokuussa liikkeelle lähteneiden ongelmien koko laajuus olisi vielä nähty.
"Nyt odotetaan, milloin ´pohjat´ on saavutettu", Svens toteaa.
Yhdysvalloissa taloudellinen aktiviteetti ja kulutuskysyntä on ollut hidasta, minkä takia keskuspankki Fed on alentanut ohjauskorkoaan reippaasti, kahteen prosenttiin. Yhdysvalloissa odotetaan, että yksityinen luottamus talouteen lähtisi pikku hiljaa kohentumaan.
Myös Euroopan ja Suomen taloudessa on odotettavissa heikentynyt vaihe, joka vaikuttaa kuluttajien luottamukseen, yritysten investointihalukkuuteen ja pankkitoimintaankin.
Euroalueen inflaation torjuntaan keskittyvän keskuspankki EKP:n ohjauskorko on 4,25 prosentissa. Nordea odottaa EKP:n koronalennuksia vasta ensi vuoden loppupuolella, kun inflaatio laantuu.