Yhdysvaltain keskuspankki Fed päätti viikolla ostaa 600 miljardin dollarin arvosta valtion velkakirjoja. Päätös kertoo, että Yhdysvalloissa on hätä. Inflaatio on peloista pienimpiä.
Niin raju on globaalin talouden lama ollut ja sitä seurannut taloudellisen vallan uusjako, että Yhdysvallat on tällä kertaa pettänyt odotukset elpymisen veturina.
Viimeisin todiste tuli keskiviikkona. USA:n vahva keskuspankki Fed ilmoitti ostavansa kaikkiaan 600 miljardilla dollarilla valtion velkapapereita ensi kesäkuun loppuun mennessä. Summa on huikea. Seuraavien kahdeksan kuukauden aikana Fed käyttää 75 miljardia dollaria kuussa talouden elvyttämiseen.
Eikä kyse ole edes ensimmäisestä rahapoliittisesta elvytyksestä. Kun lama ryntäsi päälle täydellä mitallaan pari vuotta sitten, Fedin pääjohtaja Ben Bernanke pelasti maan rahoitusmarkkinat täydelliseltä romahtamiselta pumppaamalla markkinoille 1?750 miljardia dollaria rahaa. The Economist-lehti arveli hiljattain, että toimenpide pelasti samalla maailmantalouden täydelliseltä tuholta.
Summien kokoluokkaa on mahdoton käsittää. Sen voi kuitenkin varmuudella sanoa, ettei maailmanhistoria tunne samanmittaista rahapoliittista elvytystä. Ja kun määrät ovat noin suuret, voi päätellä, että hätä Yhdysvalloissa on kova.
Kun keskuspankki lainaa valtiolle, kyse on tyylipuhtaasta setelirahoituksesta eli rahan painamisesta. Rahan määrä kansantaloudessa lisääntyy. Temppu sopii kaikilta osiltaan Yhdysvalloille. Kauniimmin sitä kutsutaan kvantitatiiviseksi keventämiseksi.
Ensinnäkin inflaatio ei ole maan uhkista ensimmäinen, paremminkin päinvastoin. Työttömyys on pysynyt melkein kymmenessä prosentissa, mikä on paljon korkeammalla tasolla kuin se, mihin amerikkalaiset ovat tottuneet.
Samaan aikaan ylivelkaantuneet kansalaiset koettavat saada lainataakkaansa hallintaan. Työttömyys ja säästämisen lisääntyminen ovat näivettäneet kulutusta ja samalla hidastaneet kasvua.
Toiseksi setelirahoitus laskee dollarin ulkoista arvoa, mikä sekin on tarpeen maan kroonisen vaihtotaseen alijäämän korjaamiseksi. Yhdysvaltain hallitus on arvostellut etenkin Kiinaa siitä, että se pitää valuuttansa keinotekoisesti liian heikkona.
Kun Kiina ei ole suostunut revalvoimaan, amerikkalaiset ovat päättäneet antaa taalansa devalvoitua. Euroalueen kannalta on ikävää, että samalla dollari heikkenee suhteessa euroon, millä on vaikutusta myös Suomen vientiin.
On syytä toivoa, että Fedin uusi "mäkistartti" käynnistää talouskasvun. USA ei ole enää maailmantaloudelle ratkaiseva, mutta edelleen hyvin tärkeä. Koko maailma voi paremmin, kun USA:n talous kasvaa.
Ellei kasvu käynnisty, seurauksena voi olla ajautuminen valuuttasotaan, kilpailevien devalvaatioiden kierteeseen ja pitkään nollakasvun kauteen, mistä siitäkin on esimerkkejä. Japanin talous on kasvanut yli vuosikymmenen etanavauhtia. Niinpä siitä on tullut OECD-maiden velkaantunein. Maan valtionvelka hipoo 200 prosenttia bruttokansantuotteesta. Eurooppaa ei saa päästää samaan tilaan.