Yhdysvaltain sotainen kielenkäyttö ja asevarustelu herättävät yhä enemän huolta Venäjällä.
Torstaina Venäjällä kuohautti Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin lausunto Yhdysvaltain edustajainhuoneelle, jossa Venäjä käytännössä luokiteltiin Yhdysvaltojen mahdolliseksi viholliseksi ensimmäistä kertaa kylmän sodan jälkeen. Gates perusteli kongressille vaatimusta Yhdysvaltain armeijan koon kasvattamisesta sillä, että Yhdysvallat ei voi olla varma miten maat kuten Pohjois-Korea, Iran, Kiina ja Venäjä kehittyvät.
Yhdysvaltain puolustusministeriö ehdottaa 92 000 sotilaan lisäystä joukkoihin, joka olisi suurin lisäys Yhdysvalloissa sitten 1960-luvun Vietnamin sodan päivien.
"Venäjän tulee valmistautua täysin uuteen tilanteeseen maailmassa, jossa se ei voi enää luottaa Yhdysvaltojen rauhantahtoisuuteen. Venäjän sotilaallinen painostaminen kasvaa", Kremliä lähellä olevan Tehokkaan politiikan rahasto- tutkimuslaitoksen johtaja Gleb Pavlovski sanoi venäläiselle Ria- uutistoimistolle.
Venäjä on huolestunut myös Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmästä, joka näyttää hiipivän joka puolelta yhä lähemmäksi Venäjän rajoja, vaikka Yhdysvallat vakuuttaa, että järjestelmää rakennetaan torjumaan vain Pohjois-Korean ja Iranin mahdollisia ohjushyökkäyksiä.
Viimeksi järjestelmän rakentaminen on aloitettu Itä-Euroopassa ja Yhdysvallat on juuri siirtänyt suurtehotutkan Havajilta Alaskan kärkeen Aleuttien saarille Beringinmerelle eli siis aivan Venäjän lähelle. Järjestelmä rapauttaa Venäjän strategisen ohjusjärjestelmän uskottavuutta.
"Ohjustorjuntajärjestelmä merkitsee uuden Berliinin muurin rakentamista Venäjän ja lännen välille", Venäjän puolustuministeri Sergei Ivanov sanoi perjantaina Sevillassa Espanjassa Nato-maiden ja Venäjän epävirallisessa kokouksessa.
Ivanov ilmoitti, että ei katso ohjustorjuntajärjestelmän muodostavan suoraa uhkaa Venäjälle. Hän kuitenkin ihmetteli, minkä vuoksi torjuntaohjuksia pitää sijoittaa Puolaan ja Tshekkiin, joiden yli iranilaiset ohjukset eivät missään tapauksessa lennä.
Venäjä aikoo ryhtyä vastatoimiin.
"Mihinkään uuteen asevarustelukilpailuun emme kuitenkaan aio ryhtyä. Meidän vastauksemme tulee olemaan älyllinen", Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi.
Venäjällä on itselläänkin käynnissä mittava jälleenvarusteluohjelma. Keskiviikkona puolustuministeri Ivanov ilmoitti duumassa, että vuoteen 2015 mennessä Venäjä aikoo käyttää uuteen aseistukseen 142 miljardia euroa. Tällä rahalla Venäjän aseistuksesta vajaat puolet voidaan uusia ja loputkin vanhat aseet on tarkoitus modernisoida.
Ivanovin mukaan raha ei ole enää kynnyskysymys Venäjän armeijan uudelleen varustelulle. Sen sijaan ongelmana on Ivanovin mukaan se, pystyykö Venäjän puolustusteollisuus tarjoamaan riittävän nykyaikaisia aseita armeijalle.