Yhdysvaltain tragedia on herättänyt hyvin ristiriitaisia tunteita eri puolilla entistä Jugoslaviaa riippuen siitä, pitävätkö ihmiset supervaltaa ystävänään tai vihollisenaan. Yhteinen nimittäjä tunnevyörylle on kuitenkin ollut pelko.
Useimmat pelkäävät, että omaan terrorismin vastaiseen sotaansa keskittyvä Yhdysvallat kääntää nyt selkänsä Balkanille, josta on kymmenen viime vuoden kuluessa tullut hyvin riippuvainen Yhdysvaltain taloudellisesta, poliittisesta ja sotilaallisesta läsnäolosta.
Yhdysvalloilla on rauhanturvajoukkoja Bosnia-Hertsegovinassa ja Kosovossa ja se osallistuu myös Naton Tärkeä sadonkorjuu -operaatioon Makedoniassa.
Kuukauden mittaisen operaation tarkoituksena on riisua aseista albaanisissit, jotka ovat taistelleet puoli vuotta Makedonian hallituksen joukkoja vastaan.
Bosnian pääministeri Zlatko Lagumdzija varoittikin muutama päivä sitten, että bosnialaiset saavat varautua Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muuttumiseen tai jopa Yhdysvaltojen vetäytymiseen Balkanilta.
Hälytyskellot ovat soineet myös Belgradissa, sillä Jugoslavia odottaa miljardien dollareiden avustuspaketin avautumista palkkioksi siitä, että Serbian viranomaiset luovuttivat Slobodan Milosevicin Haagiin.
Serbian uudet demokraattiset voimat pelkäävät nyt, että syksyllä pidettävä uusi lahjoittajien avustuskonferenssi lykkääntyy, ja serbeille annetut lupaukset taloudellisesta avusta ja elintason kohenemisesta osoittautuvat ontoiksi.
Useimmat ihmiset ovat kuitenkin surreet avoimesti ihmisuhreja ja lähettäneet surunvalittelunsa omaisille. Sen sijaan suurvaltana Yhdysvallat ei saa ymmärrystä.
"Sitä niittää, mitä kylvää. Syylliset ovat todennäköisesti niitä samoja, joita amerikkalaiset tukevat Kosovossa ja Makedoniassa", sanoi eräs mies Belgradissa viikonloppuna.