Yhdysvaltojen huumeiden vastainen sota pahentaa köyhien kärsimystä eikä auta pienentämään huumeongelmaa. Tähän tulokseen ovat tulleet Ecuadorin, Bolivian ja Venezuelan presidentit, ja muuallakin Etelä-Amerikassa vasemmistolaiset johtajat ovat alkaneet kyseenalaistaa Yhdysvaltojen huumepolitiikan.
Yhdysvallat uskoo huumekuriirien vangitsemisen ja kokasatojen tuhoamisen voimaan taistelussaan huumeita vastaan.
Kriitikoiden mielestä tämä vain täyttää vankilat vähäosaisilla ja pahentaa köyhien viljelijöiden ahdinkoa.
Vankiloissa istuvat pikkutekijät saavat myötätuntoa erityisesti Ecuadorin presidentiltä Rafael Correalta, joka myöntää avoimesti oman isänsä salakuljettaneen huumeita.
"Nämä ihmiset eivät ole rikollisia; tiedän sen, koska olen itse elänyt saman", Correa on sanonut. "He ovat yksinhuoltajaäitejä ja työttömiä, jotka yrittävät epätoivoisesti ruokkia perheensä."
Armahduksia tulossa
Presidentti onkin määrännyt parlamentin armahtamaan 2 000 huumeiden salakuljetuksesta tuomittua pikkurikollista.
Armahdussuunnitelmaa kritisoivat pelkäävät, että vankien vapauttaminen aiheuttaa rikosaallon ja kannustaa huumejengejä käyttämään kuriireja aiempaa innokkaammin.
Correa ei kuitenkaan usko näin käyvän. Sen sijaan hän arvelee saavansa armahdettavilta arvokkaita tietoja, jotka voivat auttaa tärkeämpien huumerikollisten kiinni saamisessa.
Joukkoarmahdusta odottaa toiveikkaana muun muassa 33-vuotias perheenäiti Nury Vivas, joka jäi kiinni yrittäessään salakuljettaa Yhdysvaltoihin 150 grammaa kokaiinia vatsassaan. Hän kärsii kuuden vuoden tuomiota täpötäydessä vankilassa Quitossa.
Vivas ryhtyi kuriiriksi, koska hänen perheensä oli ajautunut pahoihin velkoihin.
"Toivon todella saavani armahduksen. Lapseni tarvitsevat minua", hän sanoo.
Kysynnän ja tarjonnan laki
Taloustieteessä lähdetään siitä, että kysyntä määrää tarjonnan. Monet pitävätkin Yhdysvaltojen huumesotaa nurinkurisena, sillä maa keskittyy huumeiden tarjonnan vähentämiseen ulkomailla sen sijaan, että paneutuisi vähentämään kysyntää kotimaassa.
Bolivian presidentin Evo Moralesin mielestä Yhdysvaltojen olisi aika katsoa itseään peiliin.
"Huumeongelma tulee olemaan olemassa niin kauan, kun he eivät poista huumeriippuvuutta ja kokaiinin markkinoita", hän haastaa.
Suurvallan ulkomailla käymä huumesota vaatii jatkuvasti myös siviiliuhreja. Tuhansia eteläamerikkalaisia kuolee vuosittain huumekartellien ja Yhdysvaltojen turvallisuusjoukkojen yhteenotoissa.
Moralesia suututtaa myös suurvallan vuosittain julkaisema musta lista maista, jotka eivät sen mielestä ole riittävän avuliaita huumeiden vastaisessa sodassa.
"Millä oikeudella Yhdysvallat luokittelee meitä? Ennen monien maiden hallitukset pelkäsivät mustalle listalle joutumista, mutta enää niin ei ole. Emme tarvitse enää tällaista", hän sanoo.
Morales vastustaa kokasatojen tuhoamista muun muassa sillä perusteella, että kokanlehdet ovat Boliviassa myös laillisessa käytössä.
Ecuadorin Correa puolestaan pitää satojen myrkyttämistä yksinkertaisesti tehottomana. Hän huomauttaa, että Kolumbian kokantuotanto on jo pitkään kasvanut, vaikka Yhdysvallat on käyttänyt siellä vuosittain miljardeja dollareita viljelmien tuhoamiseen.