USA:n ener­gia­po­li­tiik­ka voi muuttua

Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman nimitettyä joulukuun puolivälissä fysiikan nobelistin Steven Chun seuraavaksi energiaministeriksi hän teki viimeistään selväksi, ettei hänen hallituksensa kulje yhdenkään teollisuudenalan lobbaajien talutusnuorassa samalla tavalla kuin George W. Bushin hallinto on tehnyt viimeiset kahdeksan vuotta.

Yhdysvaltain energiapolitiikkaa on tehty pitkään teollisuuden ja öljy-yhtiöiden ehdoilla.
Yhdysvaltain energiapolitiikkaa on tehty pitkään teollisuuden ja öljy-yhtiöiden ehdoilla.

Tämä on kolmas osa Kalevan ilmastosarjaa. Aikaisemmat osat on julkaistu 8.12. ja 21. 12.

Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman nimitettyä joulukuun puolivälissä fysiikan nobelistin Steven Chun seuraavaksi energiaministeriksi hän teki viimeistään selväksi, ettei hänen hallituksensa kulje yhdenkään teollisuudenalan lobbaajien talutusnuorassa samalla tavalla kuin George W. Bushin hallinto on tehnyt viimeiset kahdeksan vuotta.

Samalla kun nykyhallitus on poliittisista syistä kahdeksan vuotta kiistänyt ihmisten toiminnan ja ilmaston lämpenemisen syy-yhteydet ja vaikeuttanut parhaansa mukaan osavaltiotason yrityksiä hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen, Chu on kuulunut juuri niihin tiedemiehiin, joita Bushin öljyteollisuuteen monin tavoin sitoutunut energiaministeriö on parhaansa mukaan vähätellyt.

Chu on kerta toisensa jälkeen tuonut julkisissa kannanotoissaan esiin ilmastonmuutoksen tuhoisat seuraukset ja vaatinut päästöjen leikkaamista.



Puhdas energia
ja työpaikat


Chun nimityksen myötä energiahuollon uudistamisen nousu uuden presidentin asialistan tärkeimpiin asioihin perustuu välttämättömyyteen.

Yhdysvalloilla ei ole ollut kansallista energiaohjelmaa vuosikymmeniin, ja siksi lähes kaikki merkittävät alan päätökset ovat jääneet energiateollisuuden tehtäviksi.

Niinpä maan energiahuoltoa on vuosikaudet suunniteltu teollisuuden ja keskeisesti öljy-yhtiöiden kannattavuuden eikä kansallisen edun ehdoilla.

Merkittävä osa Barack Obaman lupaamaa uutta energiaohjelmaa on 150 miljardin dollarin eli noin 120 miljardin euron investoinnit puhtaan energian tutkimukseen ja tuottamiseen seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Vaalitaistelun aikana Obama puhui puhtaan energian tutkimuksen ja tuotannon myötä syntyvistä jopa viidestä miljoonasta uudesta työpaikasta. Osa alan asiantuntijoista pitää todellista lukua huomattavasti pienempänä.



Turvallisuus ja
tuontienergia


Yhden merkittävän lisäpaineen Yhdysvaltain energiahuollon uudistamiseksi on tuonut maailman turvallisuusuhkien kasvaminen.

Yhdysvallat on tullut yhä riippuvaisemmaksi tuontienergiasta samalla, kun muun muassa Kiinasta on tullut entistä merkittävämpi energian ostaja samoilla markkinoilla.

Kun tähän yhdistetään useisiin Saudi-Arabian, Venäjän tai Venezuelan tapaisiin raakaöljyn tai maakaasun tuottajamaihin liittyvät poliittiset epävarmuustekijät, on väistämätöntä että Obaman johtama USA joutuu tarkastelemaan osin hyvin kriittisesti Yhdysvaltoihin suhteutuvista ulkomaista riippuvaa energiahuoltoaan turvallisuuspoliittisena riskinä.

Eri asiantuntija-arvioiden mukaan Yhdysvallat lähtee mukaan maailman ilmastotalkoisiin Obaman kaudella, joskin se tulee todennäköisesti ehdottamaan Kioton sopimuksen avaamista ja korvaamista kattavammalla ja tasapuolisemmin teollisuus- ja kehitysmaita kohtelevalla sopimuksella.



Uusiminen
on hidasta


Vaikka poliittista tahtoa olisikin, Yhdysvaltain energiahuollon uudistaminen on hidas prosessi jossa yksi presidenttikausi riittää lähinnä vain uusien suunnitelmien alkuun saattamiseen. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoima tekevät tuloaan yhä paremmalla hyötysuhteella toimivan tekniikan myötä, mutta niiden merkitys pysyy marginaalisena vielä pitkään.

Vielä hitaammin toteutuvaa muutosta edustaa ydinvoiman lisärakentaminen.

Ensimmäiset kymmenistä uusista reaktorihankkeista ovat jo lupahakemusvaiheessa, mutta eri arvioiden mukaan menee vähintään kymmenen vuotta ennen kuin ne todella tuottavat sähköä amerikkalaiseen kulutukseen.



Atomirakentajista on
kova uupelo


Yhdysvalloissa oli vuoden 1979 Three Miles Islandin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen lähes kolmenkymmenen vuoden tauko uusien ydinvoimalahankkeiden aloittamisessa. Nykyisiä suunnitelmia mittavasta ydinvoiman uudisrakentamisesta hidastaakin huutava pula alan ammattilaisista ja rakentamiskapasiteetista.

Pragmaatikkona tunnettu Obama on vasten aikaisempaa kantaansa jo näyttänyt varovaisesti vihreää valoa uusien öljykenttien rajoitetulle avaamiselle Yhdysvaltain suojelurannikoilla, mutta niidenkin tehokas käyttöönotto vie vuosia.