USA:n armeija sai tarkkoja karttakuvia Suomen Maanmittaushallitukselta 1950-luvulla. Tietokirjailija ja toimittaja Jukka Rislakin mukaan Yhdysvallat antoi ilmakuvakartoista vastapalveluksena valokuvauspaperia.
"Suomessa oli pula valokuvapaperista. Silti hinta tuntuu varsin pieneltä. Kahdeksan valokuvapaperia yhtä karttaa kohden", Rislakki kertoo.
Kaleva kirjoitti sunnuntaina (2.8.), kuinka USA:n viranomaisilla oli 1960-luvulla halussaan kattavampi tietopankki suomalaisista joista, karikoista ja rautateistä kuin meillä kotimaassa tuohon aikaan.
Rislakki arvelee, että 1950-luvun mittaustyöt ja karttakuvaukset edistivät ratkaisevasti maantieteellisen tietopankin kasaamista.
Hän ei ole tutkimuksissaan päässyt selville, millä tasolla karttojen luovutuksesta valokuvapaperia vastaan Suomessa päätettiin.
"On täytynyt olla selvillä, että materiaali päätyy sotilastiedustelun käyttöön. Käsiini saamissa amerikkalaislähteissä puhutaan vain suomalaisen Karttapalvelun kanssa käydyistä neuvotteluista. Henkilöiden nimiä ei mainita."
Tuolloin Suomen puolustusministerinä toimi Emil Skog (sdp.) ja Maanmittaushallitusta johti Väinö V. Seppälä.
Rislakki kirjoittaa parhaillaan kirjaa työnimellä Atomipommi, kylmä sota ja Suomi. Hän kertoo törmänneensä USA:n matkoillaan lukuisiin vastaavanlaisiin teoksiin kuin Kalevan haltuunsa saama maantieteellinen tietopankki Gazetteer no.62 Finland.
"Yleisesti näyttää siltä, etteivät suomalaispoliitikot tienneet upseerien tiivistä yhteydenpidosta USA:han", Rislakki toteaa.