Yhdysvalloissa valmistaudutaan aloittamaan laajamittaiset rokotukset isorokkoa vastaan. Ensimmäisessä vaiheessa rokotetaan puoli miljoonaa sotilasta ja armeijan työntekijää ja sama määrä sairaaloissa ja ensiapuasemilla työskenteleviä lääkäreitä ja hoitajia.
Seuraavaksi rokotteen saa noin kymmenen miljoonaa valikoitua henkilöä, jotka työskentelevät strategisesti tärkeissä tehtävissä. Tämän jälkeen rokote tarjotaan koko 280 miljoonan väestölle.
Armeijan ja terveydenhuollon työntekijöiden rokotusten piti alkaman jo tulevalla viikolla, mutta kampanjan nostattama kritiikki on pannut presidentti Georg W. Bushin empimään.
Valkoinen talo ja Pentagon kiirehtivät rokottamista Irakin kriisin vuoksi, mutta kampanjaan liittyvät riskit ovat jarruttaneet suunnitelmien panoa täytäntöön.
WHO:n mukaan isorokko hävitettiin maapallolta 80-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rokotukset vähin erin lopetettiin kaikissa maissa, Yhdysvalloissa 1971 ja Suomessa kymmenkunta vuotta myöhemmin. Tautia ei ole missään koko maailmassa, mutta kasvava huoli tappavan viruksen käytöstä bioaseena sodassa tai terrori-iskuissa on jouduttanut rokotevarastojen täydentämistä USA:ssa ja Euroopan maissa.
Isorokkovirusta säilytetään virallisesti vain kahdessa laboratoriossa, Atlantassa Yhdysvalloissa ja Novosibirskissa Venäjällä, mutta vahvojen epäilyjen mukaan virusta on myös muualla. FBI arvioi, että isorokkovirusta on noin 12 maassa, joista yksi on Irak.
Riskit suuremmat
kuin 1960-luvulla
USA:n johtavat infektioasiantuntijat kuitenkin varoittavat, että rokote ei ole riskitön.
Kokemukset 60-luvulta osoittavat, että jokaista miljoonaa rokotettua henkilöä kohti keskimäärin 15 sairastuu vakavasti sivuvaikutusten vuoksi ja 1-2 kuolee.
Pelätyimpiä sivuvaikutuksia ovat aivotulehdus ja viruksen ryöstäytyminen elimistössä hallitsemattomaan kasvuun. Useiden lääkäreiden mielestä on vastuutonta kiirehtiä laajoja rokotuksia, kun koko tautia ei ole.
Rokotetta ei suositella riskiryhmille. Niihin kuuluvat alle vuoden ikäiset vauvat, raskaana olevat naiset, immuunivajeesta kärsivät potilaat sekä atooppista ihottumaa tai ekseemaa potevat tai ihmiset, jotka ovat joskus elämässään sairastaneet kyseisiä allergisia ihotauteja. Rokotetta ei suositella myöskään niille, joiden lähipiirissä on joku riskiryhmiin kuuluva henkilö.
Asiantuntijoiden mukaan rokotteen riskit ovat nyt suuremmat kuin 1960-luvulla.
Yhdysvaltain väestössä on kymmeniä miljoonia nuoria aikuisia, jotka eivät ole eläessään saaneet isorokkorokotusta. Kun nämä ensikertalaiset rokotetaan, he levittävät kolmen viikon ajan virusta ympäristöönsä enemmän kuin uusintarokotteen saajat.
Vasta-aineesta
pulaa
Esimerkiksi ekseema on kolme kertaa yleisempi kuin 1960-luvulla. Terveysviranomaiset arvioivat, että USA:ssa elää 300 000 ihmistä, jotka eivät tiedä olevansa hi-viruksen kantajia. Yli 23 000:lla terveydenhuollon työntekijällä on aids.
Arvostelua herättää myös suunnitelma puolen miljoonan lääkärin ja hoitajan rokottaminen sairaaloissa. Isorokkorokotus aiheuttaa 30 prosentille kuumetta ja lihaskipuja, jotka ovat vaarattomia ja menevät ohi muutamassa päivässä. Sairaaloissa lääkärit ja hoitajat ovat tekemisissä riskiryhmiin kuuluvien potilaiden kanssa ja voivat levittää rokotevirusta heihin.
Ja kuka hoitaa potilaita, jos hoitajat laajalti sairastuvat? Kuka korvaa työntekijöiden sairaslomat ja lääkekulut?
Keskeinen ongelma, joka jarruttaa kampanjan aloittamista, on pula vasta-aineesta, jolla voidaan hoitaa rokotteen vaarallisimpia sivuvaikutuksia.
Vasta-ainetta on vaikea tuottaa, koska sitä voidaan valmistaa vain isorokkorokotuksen saaneiden henkilöiden veriplasmasta. Marraskuun alkaessa USA:ssa oli vain 600 erää vasta-ainetta.
Pessimististen arvioiden mukaan riittävän vasta-ainemäärän tuottaminen Amerikan 280 miljoonan väestölle vie vähintään kaksi vuotta, eikä kukaan edes tiedä varmasti, mikä on riittävä määrä.
Vasta-aineen tuotantoa on nyt kiirehditty, ja vuoden loppuun mennessä käytössä on arviolta 5 000 lääke-erää. Viranomaisten arvion mukaan se riittää turvaamaan noin 40 miljoonan ihmisen rokottamisen.
Myös Eurooppa
varuillaan
Myös useimmissa Euroopan maissa on varauduttu väestön laajamittaisiin rokotuksiin isorokkoa vastaan.
Suomessa Kansanterveyslaitos testasi jo vuosi sitten vanhat rokote-erät ja havaitsi ne edelleen tehokkaiksi. Vanhaa, laimennettua isorokkorokotetta riittää tarvittaessa koko väestölle.
Israelissa terveysviranomaiset päättivät viime elokuussa rokottaa 15 000 terveydenhuollon ja pelastuspalvelun työntekijää isorokkoa vastaan sen varalta, että Irak vastaa Amerikan mahdolliseen sotilaalliseen iskuun käyttämällä biologista asetta Israelia vastaan.