Aika ei ole vielä kypsä uuden kumppanuusjärjestelmän luomiselle Naton tärkeimmille rauhankumppaneille. Riian Nato-huippukokouksessa otettiin kuitenkin ensimmäinen askel tähän suuntaan, arvioi Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Victoria Nuland maanantaina Brysselissä.
Helsinkiin suorana videoidussa lehdistötilaisuudessa Nuland sanoi kuitenkin uskovansa, että uuden "tehostetun" kumppanuuden aika tulee vielä. Kyse on Nulandin mukaan tällä hetkellä myös siitä, etteivät uuden kumppanuusjärjestelmän suurimmat hyötyjät -- Suomi, Ruotsi, Australia, Uusi-Seelanti, Japani -- tunne vielä tarvitsevansa uutta järjestelyä.
-- Australia ja Ruotsi ovat nimenomaan pyytäneet kumppanuusrakenteen pitämistä toistaiseksi löyhänä. Nato-lähettiläs sanoi kuitenkin itse uskovansa, että aika tulee jolloin Naton kanssa eniten yhteistyössä olevat kumppanuusmaat "tarvitsevat ja ansaitsevat" uuden erikoissuhteen Natoon.
Yhdysvaltain ja Britannian aloite uudesta "globaalista kumppanuudesta" jäi Riiassa odottamaan lisäkehittelyä. Tämä johtui kokouslähteiden mukaan erityisesti Ranskan vastustuksesta.
Rauhankumppani ei korvaa Nato-maata
Nato ilmoitti Riiassa saaneensa myös nopean toiminnan NRF-joukkonsa toimintavalmiuteen. Hieman epäselväksi kuitenkin jäi, kuinka suoranainen kutsu Suomen ja Ruotsin kaltaisille kumppanuusmaille tuli osallistua NRF:n harjoituksiin ja operaatioihin.
NRF:n suhteen Nuland haluaa tehdä selvän eron jäsenmaan ja Naton ulkopuolisen maan välille.
-- Nopean toiminnan joukko on Naton työkalu. Sotilasliiton ulkopuolinen maa ei voi missään tapauksessa korvata Naton jäsenmaata NRF-joukoissa. Ei olisi reilua sitoa Suomen tai Ruotsin kaltaisia maita Naton päätöksiin, josta ne eivät ole itse tekemässä, Nuland sanoo.
Ulkopuolisten maiden rooli olisi siis olla mahdollisessa operaatiossa lisävahvuutena, jos sitä pidettäisiin puolin ja toisin tarkoituksenmukaisena ja jos tarvittavat koulutetut joukot olisivat sitä varten olemassa. Tarvittavan täydennyskoulutuksen Nato on valmis tarjoamaan.