Kun Neil Armstrong astui Kuun pinnalle 20. heinäkuuta 1969, oli ihmiskunta virallisesti valloittanut avaruuden. Yhdysvaltojen Apollo-ohjelma kuitenkin loppui jo kolme vuotta myöhemmin, eikä miehitettyjen avaruuslentojen tulevaisuus näyttänyt hyvältä. Seuraava etappi, Mars, oli liian kaukana ja kallis.
Astronauttien paluu Kuuhun saattaa kuitenkin koittaa pian. Yhdysvallat aloitti vuonna 2004 Constellation-ohjelman, jonka puitteissa amerikkalaisten on tarkoitus kävellä Kuussa vuoteen 2020 mennessä. Kuussa ei kuitenkaan käytäisi nostalgian vuoksi, vaan tarkoituksena on perustaa pysyviä tukikohtia Mars-lentoa varten.
-- Ihmiskunnan kohtalona on kävellä toisen planeetan pinnalla. Me voimme tehdä sen, mutta meillä pitää olla oikea suunnitelma, toisena ihmisenä Kuussa kävellyt astronautti Edwin "Buzz" Aldrin sanoo.
Aldrinin mielestä aurinkokunnan tutkiminen ja asuttaminen on tärkeää, sillä se parantaisi ihmiskunnan selviytymismahdollisuuksia.
Kilpajuoksu ulkoavaruuteen
Yhdysvaltojen lisäksi Kuuhun kurkottaa esimerkiksi Kiina, joka on viime vuosina tehnyt kolme miehitettyä avaruuslentoa. Viimeisenä Kuussa käynyt astronautti Harrison Schmitt sanoo, että demokraattisten valtioiden pitää pysytellä kilpailussa mukana.
-- Länsimaiden ja niiden aasialaisten liittolaisten tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että Yhdysvallat, Eurooppa, Japani, Kanada ja muut samanhenkiset maat pysyvät kilpailukykyisinä ulkoavaruudessa.
Toistaiseksi Kiina on onnistunut vasta toistamaan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen 1960-luvun lennot Maan kiertoradalle. Yhdysvaltojen etumatka uhkaa kuitenkin sulaa olemattomiin, sillä Constellation-ohjelman budjetti on joutunut suurennuslasin alle.
Presidentti George W. Bush aloitti pian käytöstä poistuvien avaruussukkuloiden seuraajaksi tarkoitetun kunnianhimoisen Constellation-ohjelman vuonna 2004. Virkaan tultuaan presidentti Barack Obama nimitti riippumattoman komitean arvioimaan Yhdysvaltojen miehitetyt avaruuslennot. Komitean odotetaan antavan suosituksensa elokuun loppuun mennessä.
Rahaa puuttuu ja intoa puuttuu
Kun presidentti John F. Kennedy aloitti Apollo-ohjelman vuonna 1961, Yhdysvalloilla oli selvä päämäärä: Neuvostoliiton kukistaminen avaruuskilvassa. Sputnikin ja Gagarinin järkyttämä USA sijoitti Apollo-ohjelmaan parhaimmillaan viisi prosenttia liittovaltion budjetista ja sen parissa työskenteli yli 400 000 ihmistä.
Nyt tilanne on toinen. Suurvaltakilpailua ei ole, joten miehitetyistä avaruuslennoista puuttuu poliittinen panos. Yhdysvaltojen Constellation-ohjelman budjetti on nykyisellään aivan liian pieni, jotta kuulento olisi toteuttamiskelpoinen vuonna 2020. Asiantuntijoiden mukaan Obaman pitäisi hyväksyä ohjelmalle apollomainen rahoitus jotta se pysyisi aikataulussa.
Yhdysvaltojen avaruushallinnon Nasan ainoa murhe ei ole kuulento. Nasan pitäisi samaan aikaan kehittää kansainvälisen avaruusaseman ISS:n huoltolentoihin sopiva alus. Myös ISS-aseman käyttöikää pitäisi remonteilla jatkaa.
Vaikka rahoitusongelmat ovat valtavia, suhtautuu Constellation-ohjelmaa arvioivan komitean puheenjohtaja Norman Augustine kuitenkin miehitettyjen avaruuslentojen tulevaisuuteen luottavaisesti. Avaruudella on verraton kyky kiehtoa ihmisten mieliä.
-- Minulla on kaksi pientä lastenlasta, joita kiinnostavat eniten avaruus ja dinosaurukset -- ja dinosauruksista meillä on pulaa.