Tukholma
Yhdysvallat ei olisi yrittänyt auttaa Suomea, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt Suomea vastaan. Ruotsia amerikkalaiset sen sijaan olisivat auttaneet Neuvostoliiton hyökkäyksen tapahtuessa. Tämä selviää Ruotsissa perjantaina julkistetusta turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Veteraanidiplomaatti Rolf Ekéusin laatima selonteko käsittelee vuosia 1969-89. Rauha ja turvallisuus -niminen selonteko luovutettiin perjantaina ulkoministeri Anna Lindhille.
Amerikkalaiset eivät selonteon mukaan selvästikään luottaneet presidentti Urho Kekkoseen. Kekkonen kuvataan amerikkalaisissa tuonaikaisissa arvioissa häikäilemättömäksi ja ovelaksi poliitikoksi, jonka tavoitteena oli oman valtansa ja maalaisliiton vallan vahvistaminen, kertoo Ekéusin selonteko.
Ekéusin mukaan Yhdysvaltain Ruotsin- ja Suomen-politiikan suuntaviivat luotiin presidentti John F. Kennedyn kaudella 1960-luvun alussa, vaikka hänen tutkimansa ajanjakso alkoi vasta 1969.
Tutkiessaan amerikkalaisia asiakirjoja Ekéus oli löytänyt ohjeet suhtautumisesta Ruotsille annettavaan apuun. Ruotsille oli päätetty antaa sotilaallista apua, jos Neuvostoliitto hyökkää Ruotsia vastaan.
Ekéusin selvityksen mukaan Ruotsissa ei kuitenkaan tiedetty tästä Yhdysvaltain päätöksestä eikä Ruotsissa ollut myöskään näin ollen tehty valmisteluja avun vastaanottamiseksi tarvittaessa.
Suomen osalta tällaista päätöstä ei ollut, vaan epäsuorasti avun antamista Suomelle kehotettiin suorastaan välttämään, kirjoittaa Ekéus.
Sisäiset
vastakohtaisuudet
Myöskään Suomea koskevia ohjeita yhteistyöstä sotilaskaluston ja tiedustelutoiminnan osalta ei amerikkalaisista asiakirjoista löydy.
"Toimenpiteiden puolustuksellinen luonne samoin kuin epäluottamus presidentti Urho Kekkosta kohtaan on selkeästi havaittavissa, niin myös epäluottamus Suomen juonittelevaa ja kiemuraista sisäpoliittista peliä kohtaan", toteaa Ekéus amerikkalaisten asiakirjojen analyysissaan.
Yleisarviona amerikkalaisissa asiakirjoissa oli Ekéusin mukaan, että sisäiset vastakohtaisuudet Suomessa heikensivät vakavasti maan kykyä kestää Neuvostoliiton painostusta.
Yhdysvallat halusi eri tavoin vetää Suomen lännen piiriin. Neuvostoliiton hallitsema Suomi olisi ollut lännelle vakava takaisku. Neuvostoliitto olisi silloin voinut mm. siirtää sotilastukikohtiaan lännemmäksi.
Ja vaikka Yhdysvallat ei ollut valmis antamaan Suomelle sotilaallista apua samalla lailla kuin Ruotsille, olivat amerikkalaiset halukkaita myymään Suomelle sotilaskalustoa alehinnoin, lisäämään vierailuja ja kehottamaan Suomea ja Ruotsia sotilaalliseen yhteistyöhön.
Kennedyn hallitus halusi 1960-luvulla saada Kekkosen ja muut johtavat suomalaispoliitikot ymmärtämään, että jatkuva suuntautuminen Neuvostoliiton etujen mukaisesti murensi Suomen riippumattomuutta ja heikensi Suomen puolueettomuutta, arvioi Ekéus.