Washington
Edistääkseen toisen Irak-päätöslauselman läpimenoa turvallisuusneuvostossa Yhdysvallat käyttää diplomaattisista keinoista vahvinta: rahaa.
Kriitikoiden mukaan kyseessä on klassinen pelottelutaktiikka: köyhiä maita uhataan taloudellisten etujen menettämisellä, mikäli ne eivät taivu Yhdysvaltain kannalle äänestyksessä.
Sunnuntaina ABC-televisiokanavan ohjelmassa esiintynyt Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja Condoleezza Rice näki asian hieman toisin.
"Me puhumme ihmisille heidän eduistaan. Totta kai me puhuimme eduista", Rice myönsi.
Dollaridiplomatia ei tähän mennessä ole aina tuottanut kovin hyvää tulosta. Vaikka Yhdysvallat lupasi Turkille miljoonien dollarien apupaketin, maa kieltäytyi päästämästä amerikkalaisjoukkoja rajojensa sisäpuolelle. Painostus voi tosin vielä onnistua, sillä maan parlamentti saattaa äänestää asiasta uudelleen.
Mikäli taas Venäjä käyttää veto-oikeuttaan Yhdysvaltoja vastaan, saatetaan vanhat neuvostoaikaiset kaupan rajoitukset jälleen herättää henkiin.
Myös turvallisuusneuvoston afrikkalaiset jäsenmaat Kamerun, Guinea ja Angola saanevat merkittävässä määrin taloudellisia etuja, mikäli äänestävät turvaneuvostossa Yhdysvaltojen kannan mukaan.
Meksiko puolestaan saattaa olla halukas kannattamaan Yhdysvaltoja, jos supervalta ottaa uudelleen harkittavakseen miljoonien laittomien meksikolaissiirtolaisten aseman.
Pakistan on merkittävästi riippuvainen sekä Yhdysvaltojen suorasta talousavusta että avusta kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta. Samoin Bulgaria odottaa saavansa merkittävää talousapua ja kauppasopimuksia Yhdysvalloilta.
Chile puolestaan näkisi mielellään kongressin hyväksyvän uuden vapaakauppasopimuksen, joka olisi merkkipaalu maiden välisissä suhteissa.
Chilen presidentti Ricardo Lagos kiisti kuitenkin kaikki kytkökset turvaneuvoston äänestyksen ja vapaakauppasopimuksen välillä
"Kyseessä on kaksi aivan eri asiaa. Vapaakauppasopimus ei ole Yhdysvaltojen lahja meille, eikä se ole meidän lahjamme heille. Sopimus on olemassa, koska se hyödyttää molempia maita", Lagos perusteli.
Mikäli sota syttyy, oman mausteensa soppaan tuo vielä 900 miljoonan dollarin (816 miljoonan euron) arvoinen Irakin jälleenrakennuspaketti yhdelle tai useammalle yhtiölle. Wall Street Journalin mukaan kyseessä olisi suurin jälleenrakennushanke sitten toisen maailmansodan jälkeisen Saksan jälleenrakentamisen.