USA:n ja Venäjän suhteet rakoilevat, ja jos koetinkiviin kompastutaan, suhteet voivat rapautua nopeastikin.
Yhdysvallat ja Venäjä ovat kuvanneet kylmän sodan jälkeen suhteitaan milloin "kumppanuudeksi", milloin jopa "strategiseksi kumppanuudeksi". Vanhat viholliset eivät ole koskaan olleet lähempänä toisiaan kuin heti syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
Suhde on sittemmin viilentynyt. Nyt molemmin puolin näkyy merkkejä, että Yhdysvallat ja Venäjä ovat alkaneet etääntyä toisistaan. Niillä on taas selkeitä eturistiriitoja. Vaurastuva Venäjä hamuaa uudelleen ykkösrivin paikkaa maailmanpolitiikassa. Hegemoniseen asemaan tottuneelle Yhdysvalloille Venäjän haaste on tietysti potentiaalinen uhka.
Tällä hetkellä suhteilla on kaksi koetinkiveä. Ensimmäinen on suhtautuminen palestiinalaisvaalit voittaneeseen äärijärjestö Hamasiin, ja sitä kautta kaksikon näkemykset terrorismin vastaisesta taistelusta ovat ehkä eriytymässä. Toinen ja merkitykseltään suurempi testi on Iranin ydinasekysymys. Jos sukset menevät ristiin näissä asioissa, Venäjän ja Yhdysvaltain kokonaissuhteet väkisinkin kiristyvät.
Yhdysvalloissa katsotaan, että Venäjä yllätti pahanpäiväisesti kutsumalla Hamasin edustajat Moskovaan toisin kuin mitä oli sovittu Yhdysvaltain ja EU:n kanssa. Vedosta kertoi presidentti Vladimir Putin Espanjan-vierailullaan helmikuun alussa. Näin hän liputti ensimmäisen kerran sitten vuoden 2001 terrori-iskujen, ettei Venäjä anna Yhdysvalloille yksinoikeutta määritellä terrorismia ja terroristeja.
Vääntö Iranin ydinasekysymyksestä ei ole ainakaan vielä vienyt parivaljakkoa eri leireihin. Yhdysvallat on tukenut Venäjän esityksiä Iranin ydinvoimaloiden tarvitseman uraanin rikastuksesta Venäjällä. Tulikoe on edessä, kun YK:n turvallisuusneuvosto alkaa tehdä päätöksiä sitä, millä keinoin Irania pakotettaisiin ruotuun. Yhdysvaltain ykköshaukka, varapresidentti Dick Cheney uhkasi jo Irania "merkityksellisillä seurauksilla", jos se pysyy aikeissaan rikastaa uraania. Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrov vastasi, että pakotteet olisivat tehottomia ja ettei sotilaallinen ratkaisu tulisi kyseeseen.
Päiväkohtaisten pulmien alla lymyää syvempiä pohjavirtoja. Ne ovat selkeimmin luettavissa Yhdysvalloissa äsken julkaistusta arvovaltaisesta raportista. Sen mukaan Venäjän kehitys on menossa väärään suuntaan. Raportti suosittelee, että Yhdysvallat tiukentaisi Venäjän-politiikkaansa. Molempien puolueiden tunnettujen edustajien siunaama raportti panee presidentti George W. Bushin hallinnon pahaan välikäteen.
Raportin kantava ajatus on, että 15 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän kehitys on lähtenyt Putinin toisella kaudella väärille urille. Raportin mukaan poliittista ja taloudellista valtaa on keskitetty neuvostomalliin, Venäjä on heilutellut energia-asetta sekä pyrkii estämään lähialueidensa demokratiapyrkimyksiä ja lähentymistä Euroopan unioniin ja Natoon.
Raportti ei yhdy esityksiin, että Venäjä tulisi toistaiseksi sulkea pois teollistuneiden maiden G8-klubista. Se kuitenkin esittää, että klubin perusjäsenten eli G7:n tulisi ottaa ohjat ennen Pietarin heinäkuista huippukokousta. Raportti ei myöskään pidä Venäjän jäsenyyttä maailman kauppajärjestössä WTO:ssa itsestäänselvyytenä. Yhtä lailla kysymysmerkki piirretään Nato-Venäjä -neuvoston tarpeellisuuden perään.
On vielä varhaista arvioida, lähestytäänkö vaihetta, jossa Venäjän kielteisiä kehityspiirteisiin alettaisiin lännessä reagoida muutoinkin kuin sanoin. Paljon riippuu siitä, ottaako Venäjä kuuleviin korviinsa sille satelevia varoituksia.