Oulu Intian ja Pakistanin kiistojen ydin on Kashmir. Kaikki muu ratkeaa sen mukaan. Näin sanoo kenraalimajuri Pertti Puonti, joka toimii vielä jonkin YK:n UNMOGIP-tarkkailuoperaation päällikkönä Kashmirissa. Elokuussa hänestä tulee pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja.
Intia ja Pakistan ovat kiistelleet Kashmirin omistuksesta vuosikymmeniä. Nyt Kashmir on maiden jakama. Jakolinjaa kutsutaan kontrollilinjaksi, joka yli maat ovat tulittaneet toisiaan.
Intia ja Pakistan ovat lähentyneet toisiaan, vaikka vielä 2002 maat keskittivät joukkoja kontrollilinjan molemmin puolin. Joukkoja keskitettiin huomattavasti myös maiden kansainvälisille rajoille Kashmirin ulkopuolellakin.
Marraskuussa maat solmivat kontrollilinjalle Pakistanin aloitteesta tulitauon. Puonti uskoo, että syy tulitaukoon oli aito väsymys vaaralliseen tilanteeseen sekä Pakistanin halu saada kansainvälinen hyväksyntä toiminnalleen.
Mutta kulisseista on kuultu muutakin. Yhdysvallat ja muutamat muut maat olisivat suostutelleet riitapukareita lähentymään. Jos maiden välit olisivat hyvät, auttaisi tämä terrorismin vastaista taistelua. Kashmir sinänsä ei olisikaan näiden rauhantoiveiden lähde, vaan rauhan syy olisi sota terrorismia vastaan.
USA tarvitsee Intian ja Pakistanin tukea
Yhdysvallat tarvitsee tässä sodassa Intian ja Pakistanin tukea. Varsinkin Pakistan on sodassa keskeinen liittolainen, koska maa operoi jo nyt Afganistanin ja Pakistanin raja-alueella terroristeja vastaan.
Intian hallitsemassa Jammu-Kashmirissa taistelee muslimimilitantteja Intian hallintoa vastaan. Vaikka ainakin kolmella aseellisella ryhmällä sanotaan olevan yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin, Kashmir sinänsä ei ole kansainvälisen terrorismin sikiämisalue. Kashmirin kriisi syntyi kauan ennen kansainvälistä terrorismia, Puonti huomauttaa.
Puontin mukaan kansainvälinen terrorismi voisi suotuisissa oloissa kuitenkin värvätä Kashmirista väkeä maailmanlaajuiseen taisteluun länttä vastaan. Levottomasta Kashmirista voisi tulla myös terrorismin tukialue.
Kashmirin militantit voisivat puolestaan ottaa apua vastaan kansainväliseltä terrorismilta, jos väitetty apu Pakistanista tyrehtyy. Näin saattaa käydä, sillä Pakistanin presidentti Pervez Musharraf yrittää jarruttaa militanttien saamaa tukea Intian Jammu-Kashmirissa.
Pakistan vihjaisi kompromissista
Intian ja Pakistanin vaatimukset Kashmirista ovat olleet kovat. Nyt kuitenkin Pakistanin presidentti Pervez Musharraf on vihjaissut kompromissin mahdollisuudesta. Erilaisia ratkaisumalleja konfliktiin on pyöritetty vuosia. Yksi ratkaisu olisi vallitsevan tilanteen säilyttäminen ja alueen jakaminen jo olemassa olevaa kontrollilinjaa pitkin, Puonti kertoo.
Musharrafille Kashmir saattaa olla kohtalon kysymys, jos ratkaisu on sellainen, mistä väestö ei pidä. Jos hän suostuu Kashmirista Intian kanssa kompromissiin, löytyy Pakistanistakin niitä, jotka sanovat, että sopimus on hylättävä.
Intia ja Pakistan saattavat hyvinkin päästä sopimukseen Kashmirista. Oleellisista kuitenkin on, kuinka kashmirilaiset itse ottavat ratkaisun vastaan.
Kos Kashmirista suuri osa jää Intialle, Kashmirissa kenties jatkuu sissisota, kenraalimajuri arvelee.
Jos kashmirilaiset militantit arvelevat, että Pakistan on pettänyt heidät, sissisota saattaa levitä jopa Pakistanin puolelle. kuvailee Puonti. Kashmirilaiset itse todennäköisesti haluaisivat kansanäänestyksen alueen kohtalosta YK:n ehdottamalla tavalla.
Pakistanin presidentin asema vaikea
Musharraf on maltillinen poliitikko, jolla on kuitenkin maassaan vihollisia. Joulukuussa hänet yritettiin murhata kahdesti. Toisen murhayrityksen takana kerrottiin olevan nuoria upseereita ja toisen Jammu-Kashmirin militantit.
Syynä saattaa olla ainakin osittain kamppailu Pakistanin suunnasta, eli olisiko se Musharrafin tavoittelema maltillinen islamilainen valtio vai tiukan linjan muslimimaa.
Pakistanissa on ollut myös levottomuuksia, jotka juontavat juurensa shiia- ja sunnimuslimien kiistasta. Lisäksi maan rajoilla on terrroristeja ja heimoja, jotka eivät ole keskushallinnon valvonnassa.