New York Amerikkalaisten avustusjärjestöjen jatkuva ongelma on se, että ala on täynnä huijareita ja rikollisia, jotka vievät uskottavuutta todellisilta auttajilta.
Kun työssään kuolleiden poliisien perheiden auttamiseen keskittynyt avustusjärjestö New Yorkin Albanyssa ulkoisti vuonna 2002 varainkeräyksen alaan erikoistuneelle yritykselle, vuoden tulos vaikutti poikkeuksellisen lupaavalta.
Sitä se olikin jos kerättyjen varojen määrää, yhteensä 428 000 dollaria eli noin 330 000 euroa vertasi edellisten vuosien keräysten tuloksiin jotka olivat yleensä jääneet puoleen nyt saavutetusta keräystuloksesta.
Karvas todellisuus selvisi yhdistyksen puuhamiehille vuoden lopussa kun kävi ilmi, että keräystä suorittanut yhtiö vei annetuista rahoista 87 prosenttia päältä "hallintokuluina" ja tilitti yhdistykselle 57 000 dollaria, murto-osan aikaisempien vuosien avustuksina saaduista summista. Kysymys ei ollut mistään yksittäisestä huijauksesta. New Yorkissa kaikesta hyväntekeväisyyteen annetusta rahasta keskimäärin kaksi kolmasosaa uppoaa keräysfirmojen oikeisiin tai keksittyihin kuluihin.
Yrityksille
kulukatto
Isoilla Punaisen Ristin tai Pelastusarmeijan tapaisilla avustusjärjestöillä on yleensä oma varainkeruuorganisaatio joten ne eivät suoraan kärsi hyväntekeväisyydellä huijaavista pikkufirmoista. Vahingot tulevatkin välillisesti, koska nämä yritykset syövät uskottavuutta oikeallakin asialla olevilta varainkerääjiltä.
"Joka kerta kun julkisuuteen tulee uusi puhallus, meidän on vaikeampi saada lahjoittajiamme vakuutettua ettemme ole tekemässä samaa", kertoo Cancer Fund of America -syöpäsäätiön lehdistöedustaja Pete Fonnelly.
Viranomaisvalvonnan tehottomuuden vuoksi avustusjärjestöt useissa osavaltioissa ovat yhdessä perustaneet toistaiseksi epävirallisia akkreditointijärjestelmiä, joiden odotetaan vähitellen muotoutuvan hyväntekeväisyysvaroja keräävien yritysten toiminnan edellytykseksi.
Muun muassa Marylandissa avustusjärjestöjen varainkerääjäksi akkredoinnin keskeisenä edellytyksenä on varainkeruuyrityksille asetettu 25 prosentin kulukatto kerätyistä varoista.
"Tavoitteemme on opettaa lahjoittajat vähitellen tarkistamaan onko varainkerääjällä akkreditointi vai ei", kertoo American Institute of Philantropy -järjestön puheenjohtaja Daniel Borochoff.
Ongelman tekee erityisen vakavaksi Yhdysvalloissa se, että merkittävä osa maan vähäosaisimmille annetusta avusta perustuu hyväntekeväisyyteen. Lisäksi muun muassa kulttuurilaitosten keskeinen rahoitus tapahtuu usein lahjoitusvaroin.
USA:ssa lahjoitettiin vuonna 2003 hyväntekeväisyyteen yhteensä 241 miljardia dollaria eli noin 183 miljardia euroa.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen rahankerääjien on yhä vaikeampi vakuuttaa amerikkalaisia avun perillemenosta.