Saddam Hussein hallitsi maataan rautaisella otteella ja kylvi kauhua, tuhoa ja kuolemaa. Mutta vielä 1980-luvulla niin Yhdysvallat, Neuvostoliitto kuin monet Euroopan maatkin tukivat ja aseistivat hänen hallintoaan, sillä Saddam oli tärkeä suojavalli Iranin islamilaista vallankumousta vastaan.
Noina aikoina läntiset hallitukset olivat haluttomia rankaisemaan Saddamia hänen irakilaisia vastaan tekemistään rikoksista. Muun muassa kurdit saivat osakseen erittäin kovan kohtalon, jota symboloi Halabjan kylään tehty kaasuisku 1988.
Lopulta Washington kuitenkin demonisoi Saddamin. Sota hänen syrjäyttämisekseen aloitettiin 20. maaliskuuta. Saddamin sanottiin piilottelevan joukkotuhoaseita ja uhmaavan YK:n päätöslauselmia, jotka määräsivät hänet riisumaan aseensa vuoden 1991 Persianlahden sodan jälkeen. Yhdysvallat sanoi myös Saddamin tukevan maailmanlaajuista terrorismia.
Saddam oli aikoinaan arabien sankari, koska hän uhmasi Yhdysvaltoja ja Israelia. Hänen kannattajansa pettyivät kuitenkin pahoin, kun hän ei pystynyt puolustamaan Bagdadia viime kevään hyökkäyksessä.