Yhdysvaltain oikeusviranomaiset aikovat laajentaa automaattista dna-näytteiden keräämistä ja rekisteröimistä rikoksesta tuomittujen lisäksi myös pelkkiin epäiltyihin.
Oikeusministerön mukaan dna-näytteiden ottamisesta on tulossa samanlainen rutiinitoimenpide kuin sormenjälkien keräämisestä. Ensi vaiheessa dna-näytteet kerätään kaikilta liittovaltion viranomaisten pidättämiltä, mutta jatkossa käytäntöä on tarkoitus laajentaa myös paikallisten poliisiviranomaisten piiriin.
Liittovaltion keskusrikospoliisin FBI:n käyttämät dna-laboratoriot käsittelevät tällä hetkellä 96 000 dna-näytettä vuosittain. Uuden käytännön myötä määrän arvioidaan nousevan jopa miljoonaan uuteen dna-rekisteröintiin vuosittain.
Dna-näytteiden kerääminen kaikilta liittovaltion viranomaisten pidättämiltä henkilöiltä tuli lain mukaan mahdolliseksi jo vuosi sitten, kun republikaanienemmistöinen kongressi hyväksyi ilman suurempaa huomiota asiaa koskevan lainmuutoksen.
Näytteiden keräämisen aloittaminen viivästyi kuitenkin vuodella dna-laboratorioiden ruuhkan vuoksi.
Lakia ehdottaneen arizonalaisen republikaanisenaattori Jon Kylin mukaan monet kiinni jääneet sarjaraiskaajat on kyllä aikaisemmin pidätetty, mutta he ovat saattaneet syyllistyä uusiin rikoksiin ennen kuin heidät lopulta on tuomittu.
"Keräämällä pidätettyjen dna-näytteet rekisteriin pääsemme rikollisten jäljille heidän ensimmäisen eikä kymmenennen iskunsa jälkeen", Kyl perusteli lakia New York Timesille.
Rikoksesta epäiltyjen, mutta syyttömiksi todettujen näytteita ei lain mukaan tarvitse automaattisesti tuhota vaan ne säilytetään vastaisuudessa samaan tapaan kuin rikoksesta tuomittujenkin. Kunkin henkilön tietojen poistamiseen tarvitaan lain mukaan oikeuden päätös.
Dna-näytteiden mahdollisimman laajaa keräämistä ovat kannattaneet erityisesti muutamat naisjärjestöt, joiden mukaan mahdollisimman kattava dna-rekisteri auttaa raiskaajien kiinnisaamisessa.
"Mitä laajempi dna-tietokanta meillä on, sitä parempi", kiitteli Rape, Abuse and Incest National Network -järjestön lehdistöedustaja Lynn Parrish Washingtonissa tiedotusvälineille.
"Jos tämä käytäntö olisi ollut olemassa jo vuosia sitten, olisimme kyenneet estämään paljon rikoksia. Raiskaajat eivät vain raiskaa, he myös murhaavat", Parrish vakuutti.
Uuden käytännön vastustajat varoittavat kuitenkin laajennetun dna-rekisterin keräämisen seurauksista oikeusturvan kannalta. "Sormenjälkien ja dna-näytteiden rekisteröimisessä on suuri ero", varoittaa syyttömästi tuomittujen vankien oikeuksien puolesta työskentelevän Innocence Project --järjestön lakimies Peter Neufeld.
"Sormenjälkiä voidaan käytännössä käyttää vain henkilöiden tunnistamiseen, kun taas dna-profiileista voidaan hakea tietoja muun muassa perimästä, sairauksista ja mahdollisista mielenterveyden ongelmista".
"Alkaa olla aika tungettelevaa kun hallitus pääsee tonkimaan kansalaisensa kaikkein yksityisimpiä asioita", hän varoittaa.