Ursa kumoaa Utsjoen me­teo­rii­tin mah­dol­li­suu­den

Utsjoella Mantokoskessa havaitut jäljet ovat herättäneet vilkkaan keskustelun asiantuntijoiden ja alan harrastajien keskuudessa.

Oudot jäljet Utsjoella herättävät keskustelua asiantuntijoiden ja alan harrastajien keskuudessa.
Oudot jäljet Utsjoella herättävät keskustelua asiantuntijoiden ja alan harrastajien keskuudessa.

Utsjoella Mantokoskessa havaitut jäljet ovat herättäneet vilkkaan keskustelun asiantuntijoiden ja alan harrastajien keskuudessa. Ursan tulipallotyöryhmän mukaan Utsjoen avannot eivät voi olla meteoriitin aiheuttamia.

Tulipallotyöryhmän mukaan talvella järvissä ja joissa esiintyy yleisesti erilaisia luonnollisia avantoja ja reikiä. Varsinkin uveavannot herättävät usein kummastelua. Yksi tyypillisistä virhearvioista on olettaa, että meteoriitit ovat puhkoneet jään.

Utsjoen Ursan puheenjohtaja ehti jo perjantaina epäillä muun muassa meteoriittia.

Ursan tulipallotyöryhmän mukaan näin suuri tapahtuma olisi kuitenkin huomattu heti koko Skandinavian alueella. Paikalliset arviot jäljestä ovat vaihdelleet 10 metristä jopa 300 metriin.

"100 metrin läpimittaiseen meteoriittikraatteriin vaadittava energia vastaa 20 000 tonnia TNT:tä eli yhtä Hiroshiman atomipommia", kertoo Ursan tulipallotyöryhmän jäsen Jarmo Moilanen. Läpimitaltaan vain 50 metrin meteoriittikraatterin aiheuttava isku olisi sekin riittävä tuottamaan havaittavan maanjäristyksen.

Ursan tulipallotyöryhmän mukaan kyseessä ei myöskään ole komeetan pyrstöstä irronnut jääkimpale, joka on ilmassa hajonnut kahtia. Komeettojen pyrstöt ovat lähinnä kaasua ja pölyä. Näin ollen itse pyrstöistä ei voi irrota mitään suuren kokoluokan jääkimpaleita, jotka osuisivat maapalloon.

Ursan tulipallotyöryhmän mukaan Helsingin ja Oulun yliopiston meteoriittiasiantuntijat eivät ole käyneet Utsjoella tapahtumien vuoksi. Tulipallotyöryhmä selventää, että osa uveavannoista saa alkunsa kun järven pohjasta vapautuu kaasua, joka sulattaa jään paikallisesti. Lähdemäisten purkausten ansiosta jäälle nousee tyypillisesti paitsi vettä, myös mutaa ja jopa pieniä kiviä järven pohjasta. Maallikon silmiin uveavanto voi näyttää silmiinpistävästi räjähdysjäljeltä.

Uveavanto voi myös syntyä, kun jäälle kertynyt lumikuorma on ylittänyt jään kantokyvyn ja vettä virtaa samasta kohdasta pitkähkön ajan kuluessa jäälle. Samassa jään halkeamassa voi olla pitkä rivi tällaisia avantoja.

Tuuliavannot ovat yleensä kaarevarajaisia sulia alueita jääkentässä. Tuuliavannon läpimitta voi olla muutamasta metristä satoihin metreihin. Niissä tuuli on paikallisesti estänyt jään jäätymisen.

Katso myös Ursan kotisivut.

Ilmoita asiavirheestä