Pääkirjoitus

Ur­pi­lai­nen teki pohjat

Valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen palkkiopolitiikka on avannut uuden sivun keskustelussa, jossa on puhuttu kolmatta vuotta vaalirahoituksesta. Uusin asia nousi esille professori Jarmo Leppiniemen painavan lausunnon ansiosta.

Valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen palkkiopolitiikka on avannut uuden sivun keskustelussa, jossa on puhuttu kolmatta vuotta vaalirahoituksesta. Uusin asia nousi esille professori Jarmo Leppiniemen painavan lausunnon ansiosta.

Yhden sortin pohjanoteerauksen teki SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Hän oli Nesteen hallintoneuvoston jäsenenä 2,5 vuotta, osallistui kahteen kokouksen ja kuittasi siitä 13 900 euroa.

Urpilainen ei ole ainoa, joka on vähällä työllä päässyt sievoisiin sivuansioihin. Samaan sarjaan voidaan lukea kokoomuksen kansanedustaja Meri-Kukka Forsius, joka ei ollut 2009 kertaakaan läsnä Veikkauksen hallintoneuvoston kokouksissa, mutta sai hallintoneuvoston jäsenenä 6 000 euroa kuukausipalkkioita.

Valtionyhtiöt palkitsevat hallintoneuvostojensa jäseniä maksamalla kiinteän kuukausikorvauksen ja lisäksi kokouspalkkion. Neste maksaa hallintoneuvostonsa jäsenelle kuukausipalkkiota 500 ja kokouspalkkiota 200 euroa. Summat vaihtelevat yrityksittäin, mutta käytäntö vaikuttaa varsin yhdenmukaiselta. Kansanedustajat ovat osallistuneet hallintoneuvostojen kokouksiin vaihtelevalla aktiivisuudella. Esimerkkejä kiitettävästäkin osallistumisesta löytyy.

Sen paremmin Urpilaista kuin Forsiustakaan ei voi syyttää siitä, että he olisivat toimineet lain vastaisesti. Yritysten toimintakulttuuri on mahdollistanut tämän.

Nyt julkisuuteen tulleiden tietojen valossa ei ole ihme, etteivät yritykset ilman erilliskehotusta kertoneet hallintoneuvostojensa jäsenten palkkioista eivätkä osallistumisaktiivisuudesta kokouksiin. Tapaukset eivät ole mieltä ylentäviä sen paremmin yrityksille kuin kansanedustajillekaan.