Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan Suomi ei edelleenkään kannata vanhojen pankkikriisien hoitamista pysyvästä kriisirahastosta ja voi tarvittaessa estää sen. Euromaat sopivat aiemmin, että myös perusteilla olevaa yhteistä pankkivalvontaa edeltäneitä ongelmia on periaatteessa mahdollista hoitaa yhteisestä kriisikassasta.
- Meidän kantamme on edelleen entinen tältä osin, että me emme kannata sitä. Mutta näimme osana kompromissia mahdolliseksi pitää se työkalupakissa mukana, Urpilainen sanoi Luxemburgissa.
Urpilaisen mukaan yksi Suomen keskeisistä tavoitteista oli, että päätökset kriisirahaston pankkituesta tehdään aina yksimielisesti. Tällöin Suomi tai mikä tahansa muukin euromaa voi myös estää ne.
Euromaat sopivat ehdoista, joilla kriisipankkeja voidaan tulevaisuudessa pääomittaa suoraan pysyvästä kriisirahastosta.
Rahaston 500 miljardin euron kapasiteetista pankkeja voidaan tukea enintään 60 miljardilla.
Myös ennen perusteilla olevaa yhteistä pankkivalvontaa syntyneitä ongelmia on ainakin periaatteessa mahdollista hoitaa rahaston suoralla tuella.
Kriisirahaston pankkitukea harkitaan tapauskohtaisesti. Euromaat pitävät sitä viimeisenä keinona sen jälkeen, kun pankkien omistajat ja kotivaltiot ovat jo osallistuneet ongelmien hoitoon.