Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) pitää yhteiseurooppalaisesta pankkivalvonnasta löytynyttä sopua hyvänä.
Suomelle tärkeitä asioita ovat muun muassa euron ulkopuolisten maiden mahdollisimman tasavertainen kohtelu sekä mahdollisuus vielä myöhemmin tarkentaa rahapolitiikan ja valvontatehtävän erottamista Euroopan keskuspankin toiminnassa.
Urpilaisen mukaan Suomen etuna olisi edelleen se, että myös Ruotsi voisi jossain vaiheessa liittyä yhteiseen valvontaan. Hänen mukaansa ovi on pidettävä auki mahdollistamalla Ruotsin liittyminen myöhemmin.
– Näen, että aamun päätös oli merkittävä askel vakaamman Euroopan rakentamisessa. Se on osaltaan ratkomassa ajankohtaista kriisiä, mutta myös osoittamassa suuntaa Emun tulevaisuuteen, Urpilainen sanoi valtiovarainministerikokousten jälkeen Brysselissä.
Myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) iloitsee ratkaisusta. Katainen uskoo, että pankkivalvonnan avulla kyetään ehkäisemään tulevia pankkikriisejä.
Finanssivalvonnan arvion mukaan pankkivalvonta ei ole tuomassa mullistavia muutoksia suomalaisten pankkiasiakkaiden arkeen.
14 tunnin vääntö
EU-maiden valtiovarainministerit löysivät sovun yhteiseurooppalaisesta pankkivalvonnasta aamuyöllä yli 14 tunnin maratonneuvottelujen jälkeen. EU:n puheenjohtajamaan Kyproksen valtiovarainministerin Vassos Shiarlyn mukaan ratkaisu on "joululahja koko Euroopalle".
Ratkaisun myötä EKP valvoo suoraan euroalueen suurimpia pankkeja.
Suomesta EKP:n suoran valvonnan alaisuudessa ovat OP-Pohjola, Nordea ja Danske Bank.