Euroopan unioni on eräällä tavalla onnekas. Sen suurin vahvuus sopii aikaan, jossa Yhdysvallat ja Kiina ovat kauppasodassa, Britannia on jättämässä EU:ta ja oikeistopopulistit haastavat kaiken kivijalkaa, liberaalia demokratiaa.
– EU on parhaimmillaan kriisien keskellä, koska silloin on pakko tehdä ratkaisuja ja hakea kompromisseja. Kriisissä on perustettu muun muassa Euroopan pankkiunioni, sanoo kokkolalainen Jutta Urpilainen, Suomen EU-komissaariehdokas ja sosiaalidemokraattien kansanedustaja.
Urpilainen ja Suomen ensimmäinen EU-komissaari Erkki Liikanen keskustelivat EU:n haasteista Suomen puheenjohtajuuskaudella Anders Chydenius -vapaakauppaseminaarissa Kokkolassa.
Liikasen mukaan EU on uudenlaisessa tilanteessa: kaksi aikamme isoa kysymystä ovat ilmastonmuutos ja kaupan vapaus.
– Samaan aikaan Euroopassa on kaksi mustaa pistettä: Unkari ja Serbia, jotka on luokiteltu vain osittain vapaiksi valtioiksi. Viktor Orbán on alkanut puhua illiberaalin demokratian puolesta. Siinä yksinkertainen enemmistö voi murtaa esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksia. EU:n tie on lähinnä rajoittaa maihin kohdistuvaa taloudellista tukea, Liikanen sanoo.
Kun JuttaUrpilainen keväällä 1999 kiersi Suomea ja kannusti ihmisiä äänestämään europarlamenttivaaleissa, oli ilmassa Eurooppa-innostusta.
– Henki etenkin nuorten keskuudessa oli hyvin innostunut. EU:n laajentumisesta keskusteltiin. Silloin ei voinut kuvitella asioita, joita viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut.
Urpilainen tarkoittaa talous- ja maahanmuuttokriisejä sekä terrori-iskujen aikaansaamaa turvallisuuskriisiä. Pahin on kuitenkin vielä mainitsematta.
Urpilaisen mukaan arvokriisi on isoin uhka Euroopan integraatiolle.
– Osa jäsenmaista kyseenalaistaa perusarvot, kivijalan, jolle Eurooppa on rakennettu. Näen edessä kuitenkin valoa, Urpilainen vastaa.
Pimeästä tunnelista pääseminen vaatii EU:lta nykyistä isomman roolin ottamista.
– Ei kannata palata suurvaltojen voimapolitiikkaan ja monenkeskisen kansainvälisen sääntöjärjestelmän väheksymiseen. Toivoisin EU:n osoittavan johtajuutta myös siinä, millaisia näköaloja nuorille miehille ja vähemmän koulutetuille tarjotaan. Toivottomuus lisää esimerkiksi riskiä joutua hybridivaikuttamisen kohteeksi, sanoo Urpilainen.
Liikasen mukaan Trumpin nousun ja Brexit-vyöryn takaa löytyy juuri vähänkoulutettu valkoinen työväenluokka.
– Se oli kapinan ytimessä myös Ranskan keltaliivien mielenosoituksissa.
Talouden näkymien epävarmuus liittyy politiikan epävarmuuteen.
Herkimmillään sitä voi ruokkia twiittaamalla.
– Trump luo epävakautta. Tuntuu, että kauppasodat ovat syrjäyttäneet yhteiset intressit. Tässä tilanteessa EU:n on oltava vapaakaupan tienraivaaja, sanoo Liikanen.
Hän allekirjoittaa Trumpin Kiina-kritiikin kuitenkin yhdessä asiassa. Siitä on näyttöä, että Kiina on rikkonut tekijänoikeuksia kopioimalla tuotteita.
– USA:ssa halutaan tehdä nyt korjausliike ja palata sitten takaisin balanssiin. Se vaatii kuitenkin twiittaamisen rauhoittamista. Perusfilosofiani on uskoa kaupan esteiden poistamiseen. Kun yksi maa esittää toiselle tariffeja, hinnat nousevat molemmissa maissa ja sijoittajien luottamus menee, kertoo Liikanen.
Urpilainen sanoo luottavansa Anders Chydeniuksen viisaisiin sanoihin.
– Haluan olla optimisti. Tullien asettaminen ja vapaakaupan vastustus eivät loppupeleissä kanna. Maailmaa kehitetään yhteisten sopimusten kautta, ei patrioottisesti. Vapaakaupassa ja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on kyse järjestelmien kylmästä sodasta. Uskon, että tie, jolle EU:ta on rakennettu, on tulevaisuuden tie. Suomi voi olla tässä keskeinen toimija.
Anders Chydenius
Anders Chydenius kuuluu 1700-luvun keskeisiin hahmoihin Ruotsin ja Suomen historiassa. Hän oli poliitikko ja kirjoittaja, jonka tavoitteena oli vapauteen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen perustuva yhteiskunta.
Anders Chydenius -vapaakauppaseminaari järjestettiin Kokkolassa lauantaina. Teemana oli "EU:n uusi vaihe – tie kestävälle kasvulle Euroopassa".
Erkki Liikanen on Anders Chydenius -säätiön hallituksen puheenjohtaja.