Suurikokoinen uroskarhu söi ainakin kahdeksan vastasyntynyttä vasaa viime sunnuntaina Rajalantien varrella olevista porotarhoista. Sattasniemen poroisäntä Alpo Laitila arvioi, että vasoja on saattanut joutua karhun suuhun enemmänkin.
"Tiedossa ovat nämä kahdeksan vasaa, jotka peto on vienyt tarhoista. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, montako vasaa se on syönyt tarhojen ulkopuolella", hän kertoo.
Karhu on kulkenut pitkin Rajalantien vartta ainakin kymmenen kilometrin matkan. Vasat se haki neljästä eri porotarhasta. Yhdestä tarhasta se söi peräti viisi vasaa. Karhu ei käynyt samassa paikassa kahta kertaa.
Jäljet kertovat
uroskarhuista
Porotarhoissa mellastanutta karhua Sattasniemen poromiehet eivät ole nähneet, mutta 20 sentin päkiän jälki kertoo, että kyseessä on ollut suurikokoinen uroskarhu. Tarhojen lähistöltä on löydetty myös toisen karhun jäljet. Noin 14 sentin päkiän mitta paljastaa, että myös se on raavas uros.
Sattasniemen paliskunnan alueella vasominen on kuumimmillaan, ja tarhoissa syntyy vasoja kaiken aikaa. Vastasyntynyt vasa painaa 5-7 kiloa, joten se on karhulle suupala. Vasoista ei jää jäljelle mitään.
"Kun karhun vierailut huomattiin, tarhoja on vartioitu koko ajan. Karhu liikkuu alueella kaiken aikaa. Torstainakin se kävi 50 metrin päässä tarhaa vartiomiehistä. Se kävi mutkan ja lähti pois", Laitila kertoo.
Valpasta karhua on vaikea kaataa
Sodankylän riistanhoitoyhdistykselle on myönnetty karhunkaatolupa, joka on voimassa maanantaihin saakka. Siihen mennessä poromiehet odottavat tietoa, saako riistanhoitoyhdistys ministeriöstä varsinaisen poikkeusluvan karhun kaatamiseksi.
"Enpä usko, että karhu saadaan kaadettua, mutta ainakin sitä pystytään häiritsemään sen verran, että se häipyy alueelta", Laitila sanoo.
Hän arvelee, että poromiehillä saattaisi olla paremmat mahdollisuudet yllättää karhu kuin muualta tulleilla metsästäjillä.
"Karhulla ovat erittäin hyvät aistit. Kun se havaitsee aidalla uusia hajuja, se ei välttämättä tule uudelleen", Laitila pohtii.
Kymmenesosa vahingoista tulee ilmi
Sodankylän kirkonkylän pohjoispuolelle sijoittuvassa Sattasniemen paliskunnassa karhujen aiheuttamat vasatapot ovat harvinaisia, mutta joka vuosi niitä tulee ilmi jossakin päin poronhoitoaluetta.
"Kaikkia petojen aiheuttamia tuhoja ei koskaan saada selville. On arvioitu, että todellinen vahinko olisi kymmenkertainen todettuun hävikkiin verrattuna", Laitila sanoo.
Menetettyjen vasojen rahallinen arvo on vähintään teurastuksessa saatava lihan arvo eli 100-200 euroa vasaa kohden. Korvaukset todetuista vahingoista paliskunta saa petokorvausmäärärahoista. "Sen sijaan vasattomina kulkevien vaatimien kadonneista vasoista korvausta ei saa, kun varmuudella ei tiedetä, mitä niille on tapahtunut."
Vasavuosi on Laitilan mielestä kohtalainen. "Tänä vuonna poroja on jouduttu jäätyneen maapohjan vuoksi hoitamaan normaalia enemmän tarhoissa. Itse asiassa porot ovat hiukan arvokkaampia kuin normaalina vuonna", hän kertoo.