Urokset hor­mo­nien pau­lois­sa

Juoksuaikaisen nartun läsnäolo saa uroksen pään sekaisin.

Bordercollie Ellu on herättänyt vehnäterrieri Lennyn kiinnostuksen. Uroskoirat ovat aiva valppaina mahdollisten lemmenviestien poimimiseen.
Bordercollie Ellu on herättänyt vehnäterrieri Lennyn kiinnostuksen. Uroskoirat ovat aiva valppaina mahdollisten lemmenviestien poimimiseen.
Kuva: Virpi Rautiainen

Lisääntymisvietti on yksi koirien voimakkaimmista vieteistä. Nartut eivät yleensä ole niin voimallisesti hormonien vietävänä kuin urokset, mutta molemmilla sukupuolilla voi esiintyä normaalista poikkeavaa käytöstä juoksun aikana.

”Varsinkin ensimmäisen juoksun aikana nartuilla voi olla ’polla sekaisin’, kun ne eivät oikein tiedä, mitä elimistössä tapahtuu. Nartut saattavat ’tärppipäivien’ aikaan karkailla etsimään uroksia”, kertoo Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n puheenjohtaja Tiina Hallsten.

Narttujen käyttäytyminen juoksuaikana näkyy myös lisääntyneenä merkkaamisena ja haisteluna. Merkkaamisen jälkeen nartut saattavat ruopia raivokkaasti maata ja muutenkin niiden käytös muuttuu urosmaiseksi.

Juoksuaika vaihtelee

Nartun juoksuaikojen määrä voi vaihdella, mutta yleisintä on yhdestä kolmeen juoksua vuodessa. Lisääntymiselle otollinen aika ei ole sidottu tiettyyn vuodenaikaan. Nartun juoksuaika kestää yleensä kolmisen viikkoa, joista päivät, jolloin narttu antaa uroksen astua, kestävät parista päivästä reiluun viikkoon. Nuo ’tärppipäivät’ alkavat yleisimmin 10–18 vuorokautta juoksun alusta laskien, mutta tässä voi olla suurta vaihtelua.

Leikkaamattomat urokset ovat koko ajan kiinnostuneita ympäristön hajuista eli niillä on jatkuva juoksuaika. Poikakoirien sukupuolivietti on voimakas ja ne käyttäytyvät usein levottomasti, kun lähistöllä on juoksuaikainen narttu. Urokset haistavat juoksuiset tytöt satojen metrien tai jopa useiden kilometrien päästä.

Nartun hajusta huumaantunut uros saattaa vimmoissaan rähistä vastaantuleville uroksille, ja kävelylenkit ovat hitaita, kun uroksen on tutkittava tarkkaan jokainen nartun tienvarteen jättämä viesti.

Sisällä ollessaan urokset ovat levottomia ja vaeltavat ympäriinsä. Urosten ruokahalu voi hävitä lähes kokonaan. Ne ulvovat ja vinkuvat lemmentuskissaan. Jotkut urokset eivät malta nukkua edes öisin.

Lemmenhuolet uuvuttavat

Välillä yhteiselo nartun perään haikailevan uroksen kanssa voi tuntua lähes mahdottomalta. Huumori auttaa tässäkin asiassa.

”Nauran usein, että juoksuaikaisen nartun läheisyydessä urosten aivot siirtyvät jalkoväliin”, sanoo Tiina Hallsten.

Ketäpä alati mielessä pyörivät lemmenhuolet eivät väsyttäisi, ja myös uroskoira saattaa väsyä ja stressaantua tilanteesta. Stressi voi puolestaan aiheuttaa muita oireita, kuten mahaongelmia.

Tiina Hallstenin mukaan uroksen tuskaista oloa helpottavat kotikonstit ovat vähissä. Jotkut urokset ovat saaneet apua homeopaattisista tuotteista. Maisemanvaihto voi tuoda helpotusta asiaan, kun uros saa muuta haisteltavaa ja ajateltavaa.

”Kastraatio on erittäin hyvä vaihtoehto, jos uros käyttäytyy aivan mahdottomalla tavalla narttujen kiima-aikoina. Se rauhoittaa myös koiran reviirikäyttäytymistä sekä dominoivaa käytöstä.”

Narttujen kanssa elävä uros oppii

Vaikka lisääntymisvietissä on kysymys hyvin pitkälti sisäsyntyisestä käyttäytymismallista, kaikki urokset eivät kuitenkaan ole yhtä kiinnostuneita narttujen hajuista. Myös ympäristö ja kokemukset vaikuttavat urosten käyttäytymiseen.

”Uros, joka elää narttujen kanssa, oppii yleensä, että koko kiiman aikaa ei kannata hötkyillä, vaan ainoastaan tärppipäivinä, joten siinä suhteessa kokemus kyllä opettaa”, 25 vuotta kerrynterriereitä kasvattanut Tiina Hallsten toteaa.

Entä vaikuttavatko koirien väliset kemiat? Voiko joku narttu aiheuttaa uroksessa enemmän vipinää kuin joku toinen? Tiina Hallstenin mukaan enemmän vaikuttaa nartun kiima-ajan vaihe eli se, onko esikiima, varsinainen kiima vai jälkikiima.

”Astutuskypsä narttu on varmasti se kaikkein eniten uroksessa vipinää aiheuttava.”