Oulun tuomiokirkon urkuri Maija Tynkkynen kiipesi lauantaiaamuna urkuparvelle aloittamaan kesän vilkkainta vihkilauantaita.
Päivämäärästä muodostuva 070707-numeroyhdistelmä houkutteli nimittäin monia nuoriapareja solmimaan avioliiton.
Tuomiokirkossa vihittiin lauantaina seitsemän pariskuntaa. Lisäksi yksi vihkitilaisuus järjestettiin Heinätorin seurakuntatalolla. Se on kesälauantaiksikin poikkeuksellisen paljon.
Tynkkysen työpäivä alkoi urkujen virittämisellä. Tuomiokirkon 62-äänikertaiset urut kaipaavat usein pientä viritystä, koska pillien viritys vaihtelee ilmankosteuden mukaan.
Viritys tapahtuu urkujen sisällä. "Näiden vanhojen urkujen hyvä puoli on se, että täällä mahtuu hyvin kulkemaan", Tynkkynen toteaa. Urkujen julkisivu on valmistunut vuonna 1841.
Häät työllistävät kanttoreita
Tynkkynen on työskennellyt kolme vuosikymmentä Oulun tuomiokirkossa. Sinä aikana kirkon jyhkeät urut ovat tulleet tutuiksi.
Ennen tilaisuutta hänellä on tapana hieman soittaa ja kokeilla samalla, ovatko urut vireessä.
"Kyllä sen yleensä heti kuulee, mitä uruissa pitää säätää", hän hymyilee.
Tuomiokirkko ja Oulujoen kirkko ovat Oulun suosituimpia vihkikirkkoja.
Tynkkynen arvelee, että noin puolet tuomiokirkossa vihittävistä pariskunnista tulee oman kirkkoseurakunnan ulkopuolelta. Häät työllistävät erityisesti urkureita ja kanttoreita.
"Periaate on se, että vihkikirkon kanttori soittaa häät mutta pappi tulee siitä seurakunnasta, josta pariskunta on kotoisin", Tynkkynen kertoo.
Lauantai 7. heinäkuuta oli suosittu hääpäivä joka puolella Suomea. Ainakin Tampereella ja Helsingissä kirkot olivat täyteen varattuja.
"Kun keväällä alettiin antaa vihkiaikoja, 7. heinäkuuta täyttyi ensimmäisenä", kertoo Oulun seurakuntien tiedottaja Sinikka Kaarela
Hääparit olivat valmiita joustamaan ja aloittamaan häät jo aikaisin aamulla. Oulussa ensimmäinen vihkitilaisuus alkoi yhdeltätoista. Tampereen Messukylän kirkossa ensimmäinen pari asteli alttarille jo yhdeksältä aamulla.
Perinteiset marssit kunniaan
"Melartin ja Mendelsson", Tynkkynen listaa epäröimättä häämarssien kestosuosikit. Ne ovat viehättäneet hääpareja jo vuosikymmenten ajan. Melartinin häämarssi tunnetaan myös Prinsessa Ruususen nimellä.
Tynkkynen on alkuvuoden aikana soittanut yhteensä 22 vihkitilaisuudessa. Yhdeksän kertaa toisena marssina on ollut Melartinin Prinsessa Ruusunen.
"Toisaalta on myös niitä pareja, jotka haluavat nimenomaan jotain muuta kuin näitä perinteisiä marsseja", Tynkkynen kertoo.
Tynkkynen toteaa, että neljänkymmenen työvuoden jälkeen perinteisten marssien soittaminen ei enää jännitä.
"Ne ovat jo niin tuttuja, että niiden soittamiseen on rutinoitunut", hän sanoo.
Musiikista keskustellaan etukäteen
Joitain vuosia sitten hääparit suosivat Widorin ja Gigoutin jyhkeitä Toccatoja.
"Tuomiokirkkoon ne sopivat. Täällä on sellaiset urut, tila ja akustiikka. Jossain pienessä puukirkossa en edes alkaisi soittaa näitä teoksia", Tynkkynen kuvailee.
Hääpari ja kanttori keskustelevat yleensä etukäteen häätilaisuuden musiikista.
Pareilla on musiikin suhteen monenlaisia toiveita, joista kaikkia ei ole voitu toteuttaa.
Tynkkynen toteaa, että hääparit hyväksyvät yleensä hyvin sen, että häät ovat kirkollinen toimitus ja musiikki on sen mukaista.