Ylivieska Mitä tietoja toisesta ihmisestä voi hankkia? Paras henkilö vastaamaan on tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.
"Lyhyen ja ytimekkään vastauksen antaminen on mahdotonta", Aarnio naurahtaa.
Viranomaisten ylläpitämissä rekistereissä tiedonsaantioikeus on lähtökohtaisesti laaja. Yleisen julkisuusperiaatteen soveltamisessa korostuu julkisuuslain pykälä 24, joka käsittelee salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja. "Julkisuusperiaatteen tarkoituksena on antaa kansalaisille mahdollisuus valvoa viranomaisten - siis ei toisten kansalaisten - toimintaa. Tämä on lähtökohta", Aarnio korostaa.
Tiedonjanoinen yksityishenkilö voi käytännössä urkkia monenlaisia asioita: verotuksen tunnuslukuja, osoitteita, ajoneuvon omistajien nimiä, osakeyhtiöiden osakasluetteloita, kiinteistörekistereitä ja televisiolupatietoja. Potilastietoja viranomaisrekistereistä ei luovuteta.
"Käytössä on myös turvakiellon kaltainen instrumentti. Jos joku tarvitsee syystä tai toisesta suojaa, voidaan kotipaikkaan ja osoitteeseen liittyvien tietojen luovutusta rajoittaa", Aarnio huomauttaa.
Yksityisen sektorin rekistereihin julkisuusperiaate ei päde: yksityishenkilöllä ei ole lakisääteistä oikeutta tietojen saamiseen.
"Pankki- ja vakuutustiedot ovat yksityishenkilöiden ulottumattomissa. Näihin tietoihin pääsevät käsiksi vain poliisit, haaste- ja ulosottomiehet sekä tietyissä tapauksissa verottaja."
Yksityisten rekisterien tiukka suojaus näkyy arkielämässä. Tie voi nousta pystyyn yllättävissä tilanteissa.
"Puhelinvaihteissa ei kerrota aina edes sitä, onko kysytty henkilö yrityksessä töissä", Aarnio tietää.