Kansan keskuudessa urkintalaiksi ristitystä ja etukäteen isoja pelkoja ja ristiriitoja nostattaneesta esityksestä antaa työnantajille oikeus tietyissä tapauksissa valvoa työntekijöiden sähköpostiviestejä jätettiin tiistaina yksimielinen esitys viestintäministeri Suvi Lindénille (kok.).
Hän lähettää esityksen nyt laajalle lausuntokierrokselle ja aikoo antaa lakiesityksen syksyllä eduskunnalle.
Sähköpostien sisältöjä työnantajat eivät pääsisi lukemaan eivätkä edes tutkimaan kaikkien postien tunnistamistietoja. Työnantaja voisi käsitellä niitäkin vain kahdessa rajatussa tilanteessa: jos kyseessä on luvaton käyttö tai epäillään yrityssalaisuuksien paljastamista ulkopuolisille.
Sekä Lindén että työryhmän jäsenet vakuuttavat, että urkinnasta ja lähdesuojan murtamisesta ei ole kyse. He rinnastavat sähköpostien tunnistamistietojen käytön kirjeen tai postipaketin osoite- ja postileimatietoihin sekä kirjeen tai paketin kokoon ja muotoon.
Puhuminen urkintalaista on Lindénin mielestä väärin. "Vipuja" on paljon esteenä sille, että työnantaja pääsisi tutkimaan sähköpostien sisältöä, hän rauhoitteli.
Ministeri torjuu myös puheet siitä, että nyt Nokialle ja muutamalle it-alan suuryitykselle annetaan jopa suuremmat valtuudet kuin poliisille.
"Työnantaja tarvitsee näitä tietoja, voidakseen tehdä väärinkäytöstä tutkintapyynnön poliisille", perusteli työryhmää johtanut ylijohtaja Liisa Ero.
Hänen mukaansa selkeitä pelisääntöjä on kaivattu pitkään. "Esityksessä on otettu huomioon niin työntekijän kun työnantajan oikeusturva."
Lindén painottaa, että lailla ei ole tarkoitus rajoittaa kenenkään sähköposteja.
"Sähköiseen viestintään tarvitaan uudenlaiset sääntelyt. Nyt luodaan avoimet pelisäännöt", Lindén vakuuttaa.
Hän kiittelee, että työryhmän ehdotus on kaikkien osapuolten kannalta tasapuolinen.
Työryhmä lähtee siitä, että tunnistamistietojen käsittelyperusteista puhutaan työpaikoilla avoimesti ja niistä tiedotetaan työntekijöille yhteistoimintamenettelyssä.
Perustuslain
vastaista?
Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosta on valmisteltu jo parisen vuotta. Edellisen hallituksen lähes valmis esitys tyssäsi seinään.
Muun muassa oikeuskansleri Paavo Nikula ja valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta pitivät esitettyjä muutoksia perustuslain vastaisina, koska ne muun muassa rikkoisivat luottamuksellisten viestien salaisuutta.
Nikula tarttui myös siihen, että työnantajille oltiin antamassa poliisin oikeuksia pitemmälle meneviä valtuuksia.
Työryhmä on nyt täydentänyt työntekijän oikeusturvaa ja yrittänyt korjata perustuslakiin liittyvät ongelmat. Esityksen mukaan työntekijälle on aina kerrottava, kun hänen sähköpostitietoja on käsitelty. Esitykseen on myös lisätty ennakkoilmoitusvelvollisuus tietosuojavaltuutetulle.
Lindén pyytää lakiesityksestä myös perustuslakivaliokunnan lausunnon, kun esitys tulee eduskuntaan. Tätä työryhmäkin suosittaa.
Ay-järjestöt
nyt tyytyväisiä
Työryhmässä SAK:ta edustanut lakimies Timo Koskinen korosti, että työnantajille annettava tunnistamistietojen käyttöoikeus ei missään olosuhteissa saa olla ensisijainen keino poistaa ongelmia. Myös vuosittain työpaikoilla annettavat selvitykset ovat välttämättömiä, jotta tiedetään missä mennään.
STTK:n ja Akavan mielestä työryhmän esitykset selkeyttävät nykyistä epätietoista tilannetta. EK:n mukaan kyse ei ole uudesta asiasta vaan voimassa olevan lain selkeyttämisestä.
Nykyisen lain väärinkäytöspykälän soveltamisessa oli ajauduttu pattitilanteeseen niin, ettei enää voitu tietää, miten lakia oli sovellettava, EK huomautti.