Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten urkintaskandaalit eivät ota loppuakseen. Tiedot nuuskinnan ulottumisesta jopa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin työkännykkään nostivat tiedustelukohun uudelle tasolle.
Kiistattomat tiedot laajamittaisesta urkinnasta ovat niin vakavia, että jos asiaan ei puututa nopeasti, se voi vahingoittaa pysyvämminkin Yhdysvaltain ja Euroopan suhteita. Tämä olisi suuri vahinko.
Yhdysvaltain onkin syytä tarttua Saksan ja Ranskan tarjoukseen sopia tiedustelupalvelujen toiminnasta ja yhteistyöstä. Yhdysvalloilla on Britannian ja kolmen muun englanninkielisen liittolaisen kanssa keskinäisen vakoilun kieltävä sopimus.
Yhdysvalloilla on ylivoimaiset tekniset edellytykset elektroniseen vakoiluun. Niinpä jopa avainliittolaisia on urkittu röyhkeästi miettimättä menettelyn oikeellisuutta.
Käytäntö alkoi presidentti George W. Bushin kaudella. Hänen seuraajansa Barack Obama onkin nyt valinnan edessä: joko lopettaa liittolaisten urkinta tai vaarantaa suhteita niihin. Yksi vastaamattomista kysymyksistä on, tiesikö Obama urkinnan laajuudesta vai onko supervallan valtaisa tiedustelukoneisto toiminut omin päin.
Näin pitkälle menevää vakoilua ei voi perustella terrorismin vastaisella taistelulla eikä millään muullakaan. Esimerkiksi Saksan tiedustelupalvelu BND on auttanut paljon Yhdysvaltoja terroristien jahtauksessa. Kiittämättömyys on maailman palkka.
Merkelin puhelimen kuuntelun paljasti saksalaislehti Der Spiegel, joka sai tiedot entiseltä tiedusteluvirkailijalta Edward Snowdenilta. BND tutki ja havaitsi ne paikkansa pitäviksi. Uusia paljastuksia on tehty myös Ranskaan, Brasiliaan, Italiaan ja Meksikoon kohdistuneesta vakoilusta.
Yhdysvaltain selitykset ovat onttoja. Valkoisen talon mukaan Yhdysvallat ”ei seuraa eikä aio seurata” Merkelin puhelinliikennettä. Sen edustaja kieltäytyi vastaamasta, oliko näin tehty aiemmin.
Jos kohua ei saada pian vaimennetuksi, se saattaa johtaa aiempaa vakavampiin seurauksiin. Kesällä tehdyt paljastukset olivat vielä myrsky vesilasissa ja niistä vaiettiin nopeasti, mutta nyt on toisin. Euroopan uutta ärtymystä on nostanut sekin, että Yhdysvallat on vastannut laiskasti Euroopasta kesällä esitettyihin kysymyksiin.
Euroopassa on väläytelty jopa Yhdysvaltain kanssa juuri aloitettujen vapaakauppasopimusneuvottelujen hyllyttämistä. Se olisi turhankin järeä ase.
Toinen mahdollisuus olisi jäädyttää sopimus, jonka avulla Yhdysvallat voi jäljittää terroristiryhmien rahaliikennettä. Euroopan parlamentti äänesti tällä viikolla jäädytyksen puolesta. Merkelkin väläytti tälle vihreätä valoa.
Paljastukset tuskin loppuvat. Niissä kunnostautunut The Guardian -lehden Glenn Greenwald perusti äsken maailman suurimman huutokauppasivuston eBayn omistajan Pierre Omidyarin kanssa verkkouutispalvelun, jonka on määrä paljastaa esimerkiksi uusia Snowden-tietoja. Miljardööri Omidyar sijoittaa palveluun 200 miljoonaa euroa.