Kolumni

Urho Kek­ko­sen hahmo on myyt­ti­sen kiin­nos­ta­va

Syntymäkin politisoitiin vuoden 1950 presidentinvaalien alla, kun Kustaa Vilkuna kirjoitti Urhon syntymäkodiksi savupirtin, Timo J. Tuikka kirjoittaa.

Syyskuun 3. päivä 1900 parkaisi Pielavedellä poikalapsi, josta vielä kuultiin ympäri Yhdistyneiden kansakuntien. Vilkas poika aloitti pitkän kirinsä kansakunnan kaapin päälle jo kuudennella luokalla, kun hän ryhtyi johtamaan koulun raittiusseuraa. Kekkosesta varttui poliittinen eläin, jonka elämässä lähes kaikilla asioilla oli poliittisia tarkoitusperiä.

Kekkosen syntymäkin politisoitiin vuoden 1950 presidentinvaalien alla, kun Kustaa Vilkuna kirjoitti Urhon syntymäkodiksi savupirtin. Varmuuden vakuudeksi Lepikon torpan kuvasta retusoitiin savupiippu pois. Päättymättömään Kekkos-saagaan kuuluu, että vielä kuluvakin vuosisata tullaan vääntämään siitä, oliko torpassa piippu jo 3.9.1900

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut