Oulussa on perustettu viime vuosina säätiöitä tukemaan kaupallista urheiluseuratoimintaa ja yleishyödyllisesti pohjoissuomalaista urheilua ja liikuntaa, kuten junioritoimintaa. Kärppä-säätiö on ollut säätiörekisterissä joulukuusta 2002 ja Koppari-säätiö maaliskuusta 1999 alkaen.
Kärppä-säätiön virallisena tarkoituksena on muun muassa edistää ja tukea taloudellisesti oululaista ja pohjoissuomalaista jääkiekkoilua ja sen junioritoimintaa. Oulun Lippoa lähellä olevan Koppari-säätiön tarkoituksena on esimerkiksi edistää ja tukea taloudellisesti pesäpalloilun hyväksi Pohjois-Pohjanmaalla toimeen pantavaa koulutus-, kilpailu-, julkaisu- ja juhlatoimintaa.
Ylitarkastaja Jarmo Mielonen Verohallituksen verotarkastusyksiköstä kertoo, että Suomessa urheiluseurat ovat keränneet varoja aiemmin tukiyhdistyksillä, mutta nyt on keksitty säätiömuoto.
"Säätiönkin osalta on viime kädessä kyse siitä, voidaanko sen harjoittamaa toimintaa pitää aatteellisena ja yleishyödyllisenä ja siten verovapaana, vai onko se taloudellista toimintaa, jonka nettotulos olisi veronalaista", Mielonen havainnollistaa.
Säätiöt myös
riskinhallintaa
Kärppä-säätiön omaisuuteen kuuluu 300 000 Oulun Kärpät Oy:n osaketta. Osakeyhtiö vastaa Kärppien edustusjoukkueen ja A-junioreiden toiminnasta. Kärppä-säätiön varallisuutta on kertynyt viime vuosina tulosta tehneen Kärppä-osakeyhtiön osingoistakin, jotka ovat säätiön hallituksen puheenjohtajan Seppo Arposen mukaan olleet säätiön pääasiallisena tulonlähteenä.
Kesäkonserttien järjestäminen on ollut puolestaan Koppari-säätiön päätuotteena. Oulun pesäpallostadionilla järjestettiin kesäkuussa Eppu Normaalin konsertti, joka hallituksen puheenjohtajan Jarkko Marttilan mukaan tuotti erittäin hyvin. Koppari-säätiön kesäkonsertit ovat tuottaneet noin 50 000-170 000 euroa, mutta kerran on päädytty tappiollekin.
Kärppä-säätiön tuotosta emoseuralle eli junioreista ja naisista huolehtivalle Kärpät 46 ry:lle menee enintään puolet.
Koppari-säätiö ohjaa tuloistaan 70 prosenttia Lipon Superpesiksen hyväksi.
"Tällaiset prosenttiosuudet ovat niin suuria, että voidaan ajatella koko toiminnan olevan sillä puolella, jolla se ei ole verovapaata", Verohallituksen Mielonen katsoo.
Hän arvioi, että urheiluseurat pyrkivät säätiöillään kenties pienentämään liiketaloudellisia riskejä.
"Jos seuralle käy huonosti ja säätiö omistaa erillisenä mahdollisesti kiinteistöjä tai muuta, kuten pelaajaoikeuksia, ne eivät mene konkurssiin", Mielonen järkeilee.
Yleishyödyllisyyden
toteuduttava
Mielosen mukaan etukäteen on vaikea vetää rajoja, kuinka suuren osuuden tuotoista säätiö voi ohjata kaupalliseen seuratoimintaan.
Epäselvissä tapauksissa sen toteaisi viime kädessä korkein hallinto-oikeus.
"Aina katsotaan miten suuri säätiön liikevaihto on. Jos siitä pääasiallinen osuus menee kaupallisen yhtiön tukemiseen, kyllä säätiökin leimautuu hyvin pitkälle kaupalliseksi", Mielonen veistelee.
Hänen mukaansa ääritapauksissa voi tulla eteen, että säätiön pitäisi itse harjoittaa urheilutoimintaa saadakseen verovapauden.
Kärppä-säätiö omistaa Oulun Kärpät Oy:n osakkeista 78 prosenttia.
"Jos osakkeet olisivat Kärpät 46 ry:n eli emoseuran puolella, olisi vaara, että suuri varallisuuserä menettäisi yleishyödyllisyytensä. Verottaja voisi katsoa, että yleishyödyllinen junioritoiminta ei enää olisikaan yleishyödyllistä", Seppo Arponen selvittää.
Osakeyhtiö ei voi osakeyhtiö- ja verolakien mukaan tukea läheisiään siten, että tuet kirjoitettaisiin palkkakuluiksi, Arponen lisää.
"Jos meinaa tukea läheisiä, se pitää jakaa voittona osinkojen kautta. Moni urheiluseura ei ole vielä ymmärtänyt osakeyhtiötä perustaessaan, että osakeyhtiöt eivät voi 'heilua' samalla tavalla kuin yhdistykset. Kontrolli on huomattavasti tiukempi."
Kärppä-brandi on vuokrattu sen omistavalta Kärpät 46 ry:ltä yksinoikeudella kymmeneksi vuodeksi ja siitä maksetaan vuokraa.
"Sen verottaja hyväksyy, mutta se ei hyväksy, että kirjaisimme jotain muuta kuluiksi osakeyhtiön puolelle", Arponen sanoo.
Hän huomauttaa, ettei säätiö tue suoraan joukkueita vaan seuroja. Meneillään on myös pitkän tähtäimen tukiprojekteja.
"Pohjois-Suomeen pyritään rakentamaan yhteistä koulutus- ja scouttausjärjestelmää. Stipendejä jaetaan urheilulukioihin ja sitä tullaan varmasti laajentamaan ammatillisiin kouluihin", Arponen raottaa säätiön verhoja.
Kärppä-säätiö ei Arposen mukaan tue sataprosenttisesti mitään, vaan pääsääntöisesti tuettaviin hankkeisiin pitää löytyä puolet rahasta muualta. Rahallisesti pienet stipendit ja apurahat säätiö kustantaa omasta pussistaan.
"Säätiöitä valvotaan erityisen tarkasti, ja viranomaiset puuttuvat, jos tarkoitusta ei toteuteta", Arponen huomauttaa.
Verohallinto on vuosien ajan tarkkaillut ympäri maata urheiluseurojen taloutta ja tehnyt niihin verotarkastuksia.
Konsertti tulossa
ensi kesänäkin
"Koppari-säätiö perustettiin nimenomaan Lipon urheilutoiminnan tukemiseksi", kertoo Jarkko Marttila.
Marttila sanoo, ettei säätiöllä ole viimeisen muutaman vuoden aikana ollut konserttien lisäksi muuta toimintaa.
Konserttituotot ohjataan kolmelle sektorille, joista Lipon Superpesis-toiminta saa noin 70 prosenttia. Junioritoiminta ja naisjaosto saavat 30 prosenttia. Konsertti on tulossa ensi kesänäkin, mutta esiintyjistä ei ole vielä tietoa.
Säätiörekisterissä on kymmeniä säätiöitä, jotka on perustettu tukemaan urheilutaloja, -opistoja ja -seuroja ja nuoria urheilijoita.
Rekisterissä olevia, urheilutoimintaa tukevia oululaissäätiöitä ovat esimerkiksi Potna-Pekka-säätiö, Oulunsuun Heiton Urheilun Tukisäätiö ja Oulun Naisvoimistelijoiden liikuntakasvatussäätiö.
Suomessa perustetaan yhteensä viitisenkymmentä uutta säätiötä vuosittain.