Ur­hei­lu­ken­tän vilinä vaipui un­ho­laan, kun Hie­ta­la­mäen ky­lä­kou­lu lak­kau­tet­tiin

Menneet suurponnistukset ovat jäämässä säästöjen varjoon, kun Kellossa sijaitseva Hietalamäen koulu lakkautettiin ja sen oheen rakennetun kentän ylläpito lopetettiin.

Presidentti Urho Kekkonen otti vuoden 1960 maakuntajuhlilla marssijat vastaan, kun lähes kilometrin mittainen juhlakulkue saapui päätöstilaisuuteen Hietalanmäen kentälle Kelloon. Museovirasto on arvioinut Hietalanmäen koulun maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Entisistä oppilaista Esko Siika-aho oli mukana kentän rakennustalkoissa, Kaarina Höyhtyä puolestaan kulutti ahkerasti kenttää muun muassa pesäpallon parissa.
Presidentti Urho Kekkonen otti vuoden 1960 maakuntajuhlilla marssijat vastaan, kun lähes kilometrin mittainen juhlakulkue saapui päätöstilaisuuteen Hietalanmäen kentälle Kelloon.
Presidentti Urho Kekkonen otti vuoden 1960 maakuntajuhlilla marssijat vastaan, kun lähes kilometrin mittainen juhlakulkue saapui päätöstilaisuuteen Hietalanmäen kentälle Kelloon.
Kuva: Kaleva / JOKA / Museovirasto

Menneet suurponnistukset ovat jäämässä säästöjen varjoon, kun Kellossa sijaitseva Hietalamäen koulu lakkautettiin ja sen oheen rakennetun kentän ylläpito lopetettiin.

Vastaavan kohtalon ovat kokeneet muutamat muutkin Oulun alueella suljetut kyläkoulut ja niiden urheilukentät.

Vuonna 1901 vahvistetun asetuksen mukaan Kelloon muodostui Etelä- ja Pohjois-Kellon koulupiiri. Pian kävi kuitenkin selväksi, että Pohjois-Kellon kouluun (toiselta nimeltään Oravan koulu) oli liikaa tunkua. Piirijakoa uudistettiin vuonna 1905 muodostamalla edellisten rajamaille uusi Keski-Kellon piiri. Hietalanmäen koulu, joka tunnettiin aiemmin myös Keski-Kellon tai Mannisen kouluna, rakennettiin vuonna 1906.

Museovirasto on arvioinut Hietalanmäen koulun maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Entisistä oppilaista Esko Siika-aho oli mukana kentän rakennustalkoissa, Kaarina Höyhtyä puolestaan kulutti ahkerasti kenttää muun muassa pesäpallon parissa.
Museovirasto on arvioinut Hietalanmäen koulun maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Entisistä oppilaista Esko Siika-aho oli mukana kentän rakennustalkoissa, Kaarina Höyhtyä puolestaan kulutti ahkerasti kenttää muun muassa pesäpallon parissa.
Kuva: Pekka Peura

Koulun viereen vuonna 1948 valmistunutta kenttää on luonnehdittu poikkeukselliseksi yhteisponnistukseksi. Kenttää alettiin suunnitella heti sotien jälkeen, ja rakennustalkoisiin osallistuvat kilpailevat urheiluseurat rinta rinnan.

Kentällä järjestettiin aikoinaan valtavia tapahtumia. Avajaisten ohella sellaisia olivat suvi- ja maakuntajuhlat. Merkkihenkilöitä kentällä nähtiin Kekkosesta alkaen. Keihään maailmanennätyksen kiskaissut Soini Nikkinen opetti nuorille ristiaskelia. Takavuosina kenttää kiersi umpinainen aita ja vieressä oli jopa pieni ravintola.

Paikallisten urheiluseurojen lisäksi kentällä ovat kilvoitelleet kyläkoulut keskenään.

"Oravat lyttyyn, vessanpyttyyn, viemäristä alas, Hietsu on paras!"

Kannustushuuto kaikuu enää etäisenä muistona, kun opetus- ja urheiluperinteet ovat Hietalanmäellä toistaiseksi katkenneet.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä