Valtoimenaan vellovia väkijoukkoja, katsomoväkivaltaa, liian täyteen ahdettuja stadioneita ja vaarallisia katsomorakenteita.
Eri puolilta maailmaa löytyy surullisia esimerkkejä riskeistä, joita suuriin urheilutapahtumiin saattaa kätkeytyä.
Suomessa urheilutapahtumat ovat kuitenkin yleensä hyvin järjestettyjä. Tätä mieltä on tutkintapäällikkö Jouko Ikonen, joka työskentelee Suomen urheilun eettisessä keskuksessa (SUEK).
- Järjestäjät ostavat paljon palveluita ammattilaisilta. Aina kun ihmisiä kokoontuu, saattaa sattua ja tapahtua, mutta en näe tällä hetkellä isoa uhkaa, hän sanoo.
Ennen nykyistä pestiään Ikonen työskenteli keskusrikospoliisissa ja vastasi muun muassa katsomoväkivallan torjumisesta, joten hän tuntee aiheen erittäin hyvin.
Katsomoturvallisuuteen liittyvät pelot liittyvät monesti väkivaltaan tai sen uhkaan. Täysin vääriä mielikuvat eivät aina ole, sillä etenkin jalkapallohuliganismi on edelleen useita maita vaivaava ongelma.
Monissa katsomo-onnettomuuksissa ei kuitenkaan ole ollut taustalla väkivaltaa tai sen uhkaa.
- Ulkomaisiin onnettomuuksiin on yleensä liittynyt isoon väkijoukkoon tullut pakokauhu tai isojen massojen hallitsematon liikkuminen.
- Tilaisuudessa kuin tilaisuudessa täytyy huomioida selkeät kulkuväylät, selkeät opasteet ja riittävästi henkilöstöä opastamaan katsojia, Ikonen sanoo.
Sovittuja tappeluita
Suomessa lähiaikoina järjestettäviä suuria urheilutapahtumia ovat elokuun lopussa alkavat koripallon EM-kisat sekä syksyllä pelattavat jalkapallon miesten MM-karsintaottelut Islantia sekä Turkkia vastaan.
- Islannin faneja on tulossa paljon, mutta heillä on hyvä maine. Luultavasti ei ole odotettavissa konflikteja, vaikka tietysti aina kaikki on mahdollista, hän sanoo.
Myös ylivoimainen enemmistö kotimaan jalkapalloliigan otteluista sujuu moitteetta. Ikosen mukaan ilmassa on kuitenkin myös kielteistä kannattajasuuntausta.
- Kehitys näyttää menneen aiempaa suunnitelmallisemmaksi siten, että on sovittuja tappeluita, jotka eivät liity enää mitenkään otteluun tai edes pelipäivään.
Tällaisesta kehityksestä esimerkiksi käy kaksi päivää ennen edellistä Helsingin paikallisottelua Kirkkonummella sattunut joukkotappelu. Osallisten uskotaan olleen HIFK:n ja HJK:n kannattajia.
Kyseisten helsinkiläisseurojen kannattajat ovat olleet viime vuosina myös aiemmin esillä kielteisissä yhteyksissä.
Ikonen kuitenkin korostaa, ettei kyseessä ole kovin laaja ilmiö.
- Ei tällaisia faniryhmiä ole kovin paljon, ei niitä ole lähellekään kaikilla seuroilla eivätkä ne ole kovin suuria, hän viittaa ongelmia aiheuttaneisiin porukoihin.
Ulkomailta oppia
Esimerkiksi Suomen Palloliitto ja viranomaistahot tekevät kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten kollegoidensa kanssa, jotta ongelmat pysyvät kurissa.
Myös SUEK pyrkii osaltaan tekemään katsomoista nykyistäkin turvallisempia.
- Pidämme yllä yhteiskunnallista keskustelua ja pyrimme auttamaan esimerkiksi siinä, kun uusia kilpailupaikkoja ja stadioneita rakennetaan.
Ikosen mukaan uusissa stadionhankkeissa katsomoturvallisuus on huomioitu aiempaa painokkaammin jo suunnitteluvaiheessa.
- Suomessa on kuitenkin valtavasti vanhoja urheilupaikkoja, jotka on rakennettu vuosikymmeniä sitten. Maailma on ollut silloin toinen, hän muistuttaa.